Elämän monet paikat: chileläistaustaisten toisen polven maahanmuuttajien kokemuksia arjen ylirajaisuudesta
Virta, Riikka (2014)
Virta, Riikka
2014
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405161435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405161435
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomessa asuvien toisen sukupolven chileläisten kokemuksia transnationaalisista, ylirajaisista sidoksista ja vanhempien synnyinmaista sekä tarkastelee sitä, millaisia merkityksiä näillä sidoksilla on haastateltaville. Lisäksi tutkielmassa kysytään, miten ihmiset ja paikat saavat yksilön maailmassa merkityksellisen aseman pyrkimyksenä hahmottaa niitä keinoja, joiden kautta siteet ihmisiin ja paikkoihin Suomen ulkopuolelle syntyvät.
Tutkielmassa nojataan humanistisen maantieteen paikkatulkintaan, jossa paikka nähdään erilaisten merkityksenantojen kautta muodostuvana elettynä tilana. Tutkielmassa on keskeistä ymmärtää paikkojen kokemiseen liittyvä kehollisuus, ja matkustamisen aikaansaamat tunnereaktiot kuulumisen siteiden muodostumisessa. Lisäksi ylisukupolvisuudella ja perhekerronnalla voidaan nähdä olevan vaikutusta luotaessa sidoksia paikkojen ja ihmisten kanssa kulttuurien välillä.
Tutkimusaineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta. Haastatteluja analysoidaan kerronnallisen tutkimuksen näkökulmasta kenttähavaintoihin tukeutuen. Haastateltavien kertomusten avulla tavoitteena on ollut tarkastella, millaisia piirteitä liittyy jälkipolven kokemuksellisiin sidoksiin Suomessa sekä ajatuksiin kahden maan välillä elämisestä.
Työn keskeinen johtopäätös on, että kuulumisen siteitä muodostetaan osin henkilökohtaisesti koetun ja osin ylisukupolvisesti kerrotun perusteella. Tällöin perheellä ja chileläisellä suvulla näyttää olevan merkitystä sen suhteen, minkälaisen merkityksen omat juuret toisen sukupolven maahanmuuttajien elämässä saavat. Lisäksi kuulumisen siteiden muodostumisen kannalta olennaiseksi muodostuu kehollisuuden merkitys, kun Chileen matkustettaessa toisen polven näkökulmasta osin epäaktiiviset tai sisällyksettömät suhteet muuntuvat merkityksellisiksi sosiaalisiksi siteiksi. Vierailut Chileen nousevat merkittävinä esiin muodostettaessa suhteita ihmisten lisäksi myös paikkoihin.
Tutkielma osoittaa, että tilallinen kuuluminen jäsentyy monitasoiseksi sosiaaliseksi prosessiksi, jolloin toisen sukupolven chileläiset ovat arjessaan suhteessa sekä paikalliseen suomalaiseen kontekstiin että Suomen rajat ylittäviin eri tavoin muotoutuviin suhteiden verkostoihin. Transnationaalisuus näyttäytyy monipaikkaisena; toisen sukupolven verkostot levittäytyvät moniin maihin, jolloin ylirajaisiin sidoksiin kiinnittyy oman perheen ja sukulaisten lisäksi myös muita ihmisiä. Tällöin ylirajaisessa kontekstissa kuulumisen siteitä määritetään itse aktiivisesti omien intressien kautta. Lisäksi aineisto tarjoaa näkymiä, jossa oma tausta koetaan positiivisena voimavarana omassa elämässä ja ylirajaiset käytännöt muodostavat luonnollisen osan arjen toimintoja.
Tutkielmassa nojataan humanistisen maantieteen paikkatulkintaan, jossa paikka nähdään erilaisten merkityksenantojen kautta muodostuvana elettynä tilana. Tutkielmassa on keskeistä ymmärtää paikkojen kokemiseen liittyvä kehollisuus, ja matkustamisen aikaansaamat tunnereaktiot kuulumisen siteiden muodostumisessa. Lisäksi ylisukupolvisuudella ja perhekerronnalla voidaan nähdä olevan vaikutusta luotaessa sidoksia paikkojen ja ihmisten kanssa kulttuurien välillä.
Tutkimusaineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta. Haastatteluja analysoidaan kerronnallisen tutkimuksen näkökulmasta kenttähavaintoihin tukeutuen. Haastateltavien kertomusten avulla tavoitteena on ollut tarkastella, millaisia piirteitä liittyy jälkipolven kokemuksellisiin sidoksiin Suomessa sekä ajatuksiin kahden maan välillä elämisestä.
Työn keskeinen johtopäätös on, että kuulumisen siteitä muodostetaan osin henkilökohtaisesti koetun ja osin ylisukupolvisesti kerrotun perusteella. Tällöin perheellä ja chileläisellä suvulla näyttää olevan merkitystä sen suhteen, minkälaisen merkityksen omat juuret toisen sukupolven maahanmuuttajien elämässä saavat. Lisäksi kuulumisen siteiden muodostumisen kannalta olennaiseksi muodostuu kehollisuuden merkitys, kun Chileen matkustettaessa toisen polven näkökulmasta osin epäaktiiviset tai sisällyksettömät suhteet muuntuvat merkityksellisiksi sosiaalisiksi siteiksi. Vierailut Chileen nousevat merkittävinä esiin muodostettaessa suhteita ihmisten lisäksi myös paikkoihin.
Tutkielma osoittaa, että tilallinen kuuluminen jäsentyy monitasoiseksi sosiaaliseksi prosessiksi, jolloin toisen sukupolven chileläiset ovat arjessaan suhteessa sekä paikalliseen suomalaiseen kontekstiin että Suomen rajat ylittäviin eri tavoin muotoutuviin suhteiden verkostoihin. Transnationaalisuus näyttäytyy monipaikkaisena; toisen sukupolven verkostot levittäytyvät moniin maihin, jolloin ylirajaisiin sidoksiin kiinnittyy oman perheen ja sukulaisten lisäksi myös muita ihmisiä. Tällöin ylirajaisessa kontekstissa kuulumisen siteitä määritetään itse aktiivisesti omien intressien kautta. Lisäksi aineisto tarjoaa näkymiä, jossa oma tausta koetaan positiivisena voimavarana omassa elämässä ja ylirajaiset käytännöt muodostavat luonnollisen osan arjen toimintoja.