Mikä aiheuttaa valtion velkakirjojen koron ja osakkeiden tulostuoton yhteisvaihtelun?
Ahtiala, Janne (2014)
Ahtiala, Janne
2014
Taloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405121403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405121403
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa on tarkoituksena etsiä syitä valtion velkakirjojen koron ja osakkeiden tulostuoton yhteisvaihteluun. Tämä yhteys tunnetaan myös nimellä fedin malli. Alun perin fedin mallia käytettiin vuosituhanteen vaihteen aikoihin ennustamaan ovatko osakkeet oikein hinnoiteltu. Tässä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan fedin malli ei ole kovinkaan hyödyllinen. On kuitenkin edelleenkin mielenkiintoista pohtia, mitkä syyt aiheuttavat valtion velkakirjojen ja tulostuoton yhteisvaihtelun.
Valtion velkakirjojen korko vaihtelee suurimmaksi osaksi odotetun inflaation mukana. Osakkeiden hintojen tulisi muodostua reaalisten muuttujien perusteella. Inflaatio on nimellinen muuttuja eikä sillä pitäisi olla rationaalista vaikutusta reaalisiin muuttujiin. Silti näiden välillä on empiirisissä tutkimuksissa havaittu yhteisvaihtelua. Osakkeiden hintojen määräytymisessä riskipreemio on tärkeässä osassa. Riskipreemio on ollut osakkeilla varsin ja suuri. Suuren riskipreemion rationaalisen selittämisen vaikeutta kutsutaan riskipreemio-ongelmaksi. Riskipreemion on myös havaittu muuttuvan yliajan. Muuttuva riskipreemio on vaikea selittää rationaalisilla malleilla ja ilmiön ymmärtämiseksi onkin syytä käsitellä myös psykologisen taloustieteen malleja.
Tulostuoton ja valtion velkakirjojen koron yhteisvaihtelua on selitetty rahailluusiolla. Ihmisillä on taipumus ajatella rahaa nimellisinä summina eikä ostovoimana. Rahailluusion kautta inflaatiolla olisi mahdollisuus vaikuttaa osakkeiden hintoihin. Toisena selityksenä on, että muutokset odotetussa inflaatiossa vaikuttavat jotain kautta reaalisiin muuttujiin, tällöin muutoksen inflaatiossa pitäisikin näkyä osakkeiden hinnoissa. Kolmantena mahdollisuutena käsitellään verotuksen vaikutusta.
Yksiselitteistä vastausta siihen, miksi valtion velkakirjojen korko ja tulostuotto ovat liikkuneet yhdessä, on vaikea antaa. Käsiteltävät vaihtoehdot selittävät kukin osan ilmiöstä, mutta mikään selityksistä ei riitä selittämään ilmiötä kokonaisuudessaan. Todennäköisesti yhteisvaihtelu syntyykin useampien asioiden yhteisvaikutuksesta.
Valtion velkakirjojen korko vaihtelee suurimmaksi osaksi odotetun inflaation mukana. Osakkeiden hintojen tulisi muodostua reaalisten muuttujien perusteella. Inflaatio on nimellinen muuttuja eikä sillä pitäisi olla rationaalista vaikutusta reaalisiin muuttujiin. Silti näiden välillä on empiirisissä tutkimuksissa havaittu yhteisvaihtelua. Osakkeiden hintojen määräytymisessä riskipreemio on tärkeässä osassa. Riskipreemio on ollut osakkeilla varsin ja suuri. Suuren riskipreemion rationaalisen selittämisen vaikeutta kutsutaan riskipreemio-ongelmaksi. Riskipreemion on myös havaittu muuttuvan yliajan. Muuttuva riskipreemio on vaikea selittää rationaalisilla malleilla ja ilmiön ymmärtämiseksi onkin syytä käsitellä myös psykologisen taloustieteen malleja.
Tulostuoton ja valtion velkakirjojen koron yhteisvaihtelua on selitetty rahailluusiolla. Ihmisillä on taipumus ajatella rahaa nimellisinä summina eikä ostovoimana. Rahailluusion kautta inflaatiolla olisi mahdollisuus vaikuttaa osakkeiden hintoihin. Toisena selityksenä on, että muutokset odotetussa inflaatiossa vaikuttavat jotain kautta reaalisiin muuttujiin, tällöin muutoksen inflaatiossa pitäisikin näkyä osakkeiden hinnoissa. Kolmantena mahdollisuutena käsitellään verotuksen vaikutusta.
Yksiselitteistä vastausta siihen, miksi valtion velkakirjojen korko ja tulostuotto ovat liikkuneet yhdessä, on vaikea antaa. Käsiteltävät vaihtoehdot selittävät kukin osan ilmiöstä, mutta mikään selityksistä ei riitä selittämään ilmiötä kokonaisuudessaan. Todennäköisesti yhteisvaihtelu syntyykin useampien asioiden yhteisvaikutuksesta.