Kuntajohtajan oikeudellinen asema ja erottaminen luottamuspulan perusteella
Virikko, Saanareetta (2014)
Virikko, Saanareetta
2014
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021388
Tiivistelmä
Kunnan johtaminen henkilöityy Suomessa kuntajohtajaan, jolla tarkoitetaan joko kunnanjohtajaa tai pormestaria. Kuntajohtajan tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa, taloutta sekä muuta toimintaa kunnanhallituksen alaisena kuntalain 24 §:n mukaisesti. Kunnanjohtaja toimii julkisoikeudellisessa palvelusuhteessa ja pormestari erityisessä luottamussuhteessa. Kunnanjohtajan erottamisesta säännellään kuntalain 25 §:ssä ja pormestarin erottamisesta 21.2 §:ssä. Kuntajohtajan tehtävien ja erottamisen erillinen säätely kuntalaissa tekee toimesta erityisen.
Tutkielman tarkoituksena on tulkita kuntajohtajan luottamuspulaa erottamisperusteena lainopillisesta näkökulmasta. Lähde- ja taustamateriaalina käytetään oikeuskirjallisuutta sekä lainvalmisteluaineistoa, jonka lisäksi tutkielman oikeuslähteiksi on valittu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, jotka käsittelevät kunnanjohtajan erottamista luottamuspulan vuoksi. Oikeuskäytäntö sisältää toistaiseksi vain yhden ennakkopäätöksen kunnanjohtajan erottamisesta luottamuspulaan liittyen. Ennakkotapausten vähyys tukee kirjoittajan näkemystä luottamuspulan laajasta tulkinnanvaraisuudesta voimassaolevan lainsäädännön perusteella.
Pormestarin erottamisesta ei toistaiseksi ole oikeuskäytäntöä, jolloin erottamista tarkastellaan vain teoriatasolla. Tutkielmassa verrataan kunnanjohtaja- sekä pormestarijärjestelmän toimivuutta keskenään sekä peilataan suomalaisen paikallisjohtamista muihin Pohjoismaihin nähden. Euroopassa pormestarijärjestelmä on laajasti käytössä ja Pohjoismaista Tanska on selkeimmin siirtynyt luottamushenkilöjohtamisen malliin. Luottamuspulaan perustuva erottaminen on tarkoitettu tilanteisiin, jossa kunnan etu vaatii kuntajohtajan erottamista eikä hänen voida katsoa jatkavan tehtävässä luottamuspulan vuoksi. Luottamuspula ei ole oikeudellinen käsite, eikä sen tulkintaan ole tyhjentävää määritelmää. Tutkielman oikeustapaukset osoittavat, että luottamuspulan tulkinnanvaraisuudesta seuraa vuosien oikeustaistelu, koska kunnanjohtajan luottamuspulaa ei lainsäädännössä määritellä riittävän tyhjentävästi.
Tutkielma toteutetaan oikeusdogmaattisen metodin avulla, oikeushistoriallista tarkastelua sekä johtamisen näkökulmaa apuna käyttäen. Tutkielmaan valittujen oikeustapausten perusteella kunnanjohtajan erottamisen syyt jakautuvat yhtäältä henkilösidonnaisiin syihin luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajan välillä sekä toisaalta kunnanjohtajan soveltumattomuuteen toimia johtajana. Ennakkopäätösten vähyys, lainvalmisteluaineisto sekä oikeuskirjallisuus osoittavat, että luottamuspulaa on vaikea tulkita voimassa olevan lainsäädännön perusteella yleisellä tasolla.
Kirjoittajan mielestä kuntalain 25.1 § tarvitsee lainsäädännöllistä muutosta. Kunnanjohtajan erottaminen luottamuspulan takia vaikuttaa negatiivisesti kunnan johtamiseen, jonka lisäksi erottamismenettely kuluttaa merkittävästi kunnan taloudellisia ja henkilösidonnaisia resursseja. Lainsäädännöllisellä muutoksella saattaisi olla positiivista vaikutusta kunnanjohtajien kiinnostavuuteen, joka on ollut laskussa vuodesta 2001 lähtien.
Tutkielman tarkoituksena on tulkita kuntajohtajan luottamuspulaa erottamisperusteena lainopillisesta näkökulmasta. Lähde- ja taustamateriaalina käytetään oikeuskirjallisuutta sekä lainvalmisteluaineistoa, jonka lisäksi tutkielman oikeuslähteiksi on valittu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, jotka käsittelevät kunnanjohtajan erottamista luottamuspulan vuoksi. Oikeuskäytäntö sisältää toistaiseksi vain yhden ennakkopäätöksen kunnanjohtajan erottamisesta luottamuspulaan liittyen. Ennakkotapausten vähyys tukee kirjoittajan näkemystä luottamuspulan laajasta tulkinnanvaraisuudesta voimassaolevan lainsäädännön perusteella.
Pormestarin erottamisesta ei toistaiseksi ole oikeuskäytäntöä, jolloin erottamista tarkastellaan vain teoriatasolla. Tutkielmassa verrataan kunnanjohtaja- sekä pormestarijärjestelmän toimivuutta keskenään sekä peilataan suomalaisen paikallisjohtamista muihin Pohjoismaihin nähden. Euroopassa pormestarijärjestelmä on laajasti käytössä ja Pohjoismaista Tanska on selkeimmin siirtynyt luottamushenkilöjohtamisen malliin. Luottamuspulaan perustuva erottaminen on tarkoitettu tilanteisiin, jossa kunnan etu vaatii kuntajohtajan erottamista eikä hänen voida katsoa jatkavan tehtävässä luottamuspulan vuoksi. Luottamuspula ei ole oikeudellinen käsite, eikä sen tulkintaan ole tyhjentävää määritelmää. Tutkielman oikeustapaukset osoittavat, että luottamuspulan tulkinnanvaraisuudesta seuraa vuosien oikeustaistelu, koska kunnanjohtajan luottamuspulaa ei lainsäädännössä määritellä riittävän tyhjentävästi.
Tutkielma toteutetaan oikeusdogmaattisen metodin avulla, oikeushistoriallista tarkastelua sekä johtamisen näkökulmaa apuna käyttäen. Tutkielmaan valittujen oikeustapausten perusteella kunnanjohtajan erottamisen syyt jakautuvat yhtäältä henkilösidonnaisiin syihin luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajan välillä sekä toisaalta kunnanjohtajan soveltumattomuuteen toimia johtajana. Ennakkopäätösten vähyys, lainvalmisteluaineisto sekä oikeuskirjallisuus osoittavat, että luottamuspulaa on vaikea tulkita voimassa olevan lainsäädännön perusteella yleisellä tasolla.
Kirjoittajan mielestä kuntalain 25.1 § tarvitsee lainsäädännöllistä muutosta. Kunnanjohtajan erottaminen luottamuspulan takia vaikuttaa negatiivisesti kunnan johtamiseen, jonka lisäksi erottamismenettely kuluttaa merkittävästi kunnan taloudellisia ja henkilösidonnaisia resursseja. Lainsäädännöllisellä muutoksella saattaisi olla positiivista vaikutusta kunnanjohtajien kiinnostavuuteen, joka on ollut laskussa vuodesta 2001 lähtien.