Jälkihuollon päättävät nuoret lastensuojelun asiakaspalautteen antajina - menetelmällisiä pohdintoja
Antonius, Kristiina (2014)
Antonius, Kristiina
2014
Sosiaalityön maisteriopinnot - Master's Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201405021384
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun jälkihuollon palvelut jättäviä nuoria asiakaspalautteen antajina sekä kahta erilaista palautteen keräysmenetelmää: lomakekyselyä ja teemahaastattelua. Tutkimusaineistona on suuren suomalaisen kaupungin sijais- ja jälkihuoltoon erikoistuneen yksikön vuosien 2008-2013 aikana keräämät asiakaspalautteet jälkihuollon palvelut jättäviltä, 21 vuotta täyttäneiltä nuorilta. Aineiston lomakekysely kohdistui yksinomaan jälkihuollon palvelun kokemuksiin, teemahaastattelu sen sijaan kattoi koko lastensuojelun prosessin huostaanotosta sijaishuollon kautta jälkihuoltoon.
Tutkielman tarkoituksena oli selventää kuinka asiakaspalautteiden kerääminen toimii lastensuojelun prosessien arviointimenetelmänä. Tutkimusaineistosta haluttiin selvittää pitääkö kirjallisuudessa esitetty oletus suotuisan asiakaspalautteen yleisestä vallitsevuudesta paikkaansa myös lastensuojelun asiakaspalautteessa. Lisäksi tavoitteena oli vertailla vaikuttaako lomaketulosten tulkinta etäisyyssuuntautuneen tai menetelmätietoisen tulkintatavan mukaan kyselyn tuottamiin tuloksiin. Haastatteluaineistosta selvitettiin kuinka kantaaottavia tai neutraaleja nuorten antamat vastaukset olivat, ja erosiko palaute tyypiltään eri kysymysten välillä.
Tulosten mukaan asiakaskyselyjen suotuisan palautteen vallitsevuuden olettamus piti selvästi paikkansa jälkihuollon lomakekyselyssä. Etäisyyssuuntautuneen tulkinnan mukaan tyytyväisyys jälkihuollon palvelujen eri osa-alueisiin vaihteli 80-96%:n välillä ja menetelmätietoisen tulkinnan mukaan 35-75%:n välillä. Menetelmätietoinen tulkintatapa toi selvemmin esiin ne osa-alueet, jossa parantamisen varaa oli palautteen mukaan eniten. Teemahaastelujen vastaukset olivat vähemmän painottuneet hyväksyvään palautteeseen. Teemahaastattelussa eri kysymykset olivat tuottaneet eri tavoin kantaaottavia tai neutraaleja vastauksia. Osa näistä eroista vaikutti olevan seurausta haastattelukysymysten muotoilusta.
Tutkielman tarkoituksena oli selventää kuinka asiakaspalautteiden kerääminen toimii lastensuojelun prosessien arviointimenetelmänä. Tutkimusaineistosta haluttiin selvittää pitääkö kirjallisuudessa esitetty oletus suotuisan asiakaspalautteen yleisestä vallitsevuudesta paikkaansa myös lastensuojelun asiakaspalautteessa. Lisäksi tavoitteena oli vertailla vaikuttaako lomaketulosten tulkinta etäisyyssuuntautuneen tai menetelmätietoisen tulkintatavan mukaan kyselyn tuottamiin tuloksiin. Haastatteluaineistosta selvitettiin kuinka kantaaottavia tai neutraaleja nuorten antamat vastaukset olivat, ja erosiko palaute tyypiltään eri kysymysten välillä.
Tulosten mukaan asiakaskyselyjen suotuisan palautteen vallitsevuuden olettamus piti selvästi paikkansa jälkihuollon lomakekyselyssä. Etäisyyssuuntautuneen tulkinnan mukaan tyytyväisyys jälkihuollon palvelujen eri osa-alueisiin vaihteli 80-96%:n välillä ja menetelmätietoisen tulkinnan mukaan 35-75%:n välillä. Menetelmätietoinen tulkintatapa toi selvemmin esiin ne osa-alueet, jossa parantamisen varaa oli palautteen mukaan eniten. Teemahaastelujen vastaukset olivat vähemmän painottuneet hyväksyvään palautteeseen. Teemahaastattelussa eri kysymykset olivat tuottaneet eri tavoin kantaaottavia tai neutraaleja vastauksia. Osa näistä eroista vaikutti olevan seurausta haastattelukysymysten muotoilusta.