Maahanmuuttokriittisyyden diskursiivinen rakentuminen liberalistisessa argumentaatiossa : julkista keskustelua maahanmuuttokriittisyydestä vuosina 2009-2011 Helsingin Sanomien HS-raadissa
MARKKOLA, ANU (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MARKKOLA, ANU
2014
Sosiologia - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201404081308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201404081308
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään Helsingin Sanomissa käytyä keskustelua maahanmuuttopoliittisesta debatista ja maahanmuuttokriittisyydestä vuosina 2009?2011. Tutkimuksen aineistona ovat Helsingin Sanomien kokoaman HS-raadin nimellä kulkevan kulttuurivaikuttajien ryhmän puheenvuorot. Puheenvuoroissa kirjoittajat vastaavat maahanmuuttopoliittista keskustelua käsitteleviin Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esittämiin kysymyksiin. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on se, kuinka maahanmuuttokriittisyydestä keskustellaan puheenvuoroissa ja millaisilla puhetavoilla maahanmuuttokriittisyys määritellään argumentaatiossa. Kulttuurivaikuttajilla on symboliseen eliittiin kuuluvina merkittävä asema siinä, millä tavoilla ajankohtaiset kysymykset ja ilmiöt määritellään kollektiivisesti.
Tutkimuksen teoreettis-metodologiset ratkaisut perustuvat sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen, aineiston analyysissa käytettiin kriittisen diskurssianalyysin ja retoriikan tutkimuksen työkaluja. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty teorioita politiikan tutkimuksesta ja mediatutkimuksesta. Tarkastelun keskiössä on maahanmuuttokeskustelun politisoitumisen ja julkiseen keskusteluun osallistumisen problematiikka. Keskusteluun osallistuminen ja siitä ulossulkeminen kytkeytyy käsityksiin liberalismista ja diskursiivisesta vallankäytöstä.
Kulttuurivaikuttajien kirjoituksissa hallitseva tulkintakehys rakentuu perinteisen liberalismin taustalla oleville näkemyksille liberaaleista arvoista, julkisen keskustelun säännöistä ja oikeasta tiedosta. Puheesta voitiin näin ollen tulkita erityinen liberalistinen diskurssi, jolla on hallitseva asema keskustelussa. Liberalistisessa diskurssissa hyödynnetään merkitysten välittämisessä ensisijaisesti kognitiivista ja normatiivista argumentaatiostrategiaa. Argumentaatiossa maahanmuuttokriittisyys määrittyy tietämättömyytenä ja julkisen keskustelun reunaehtoja rikkovana. Diskurssissa mitätöidään niitä perusteita ja esittämistapoja, joille maahanmuuttokriittiset näkemykset nojaavat. Puheessa rakennetaan käsitystä siitä, kuka ja millä tavoin maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun saa osallistua. Vaikka suuressa osassa kirjoituksista maahanmuuttokritiikki pyritään sulkemaan keskustelun ulkopuolelle, keskustelussa esiintyy myös osallistavan demokratian näkökulma.
Tutkimuksen teoreettis-metodologiset ratkaisut perustuvat sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen, aineiston analyysissa käytettiin kriittisen diskurssianalyysin ja retoriikan tutkimuksen työkaluja. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty teorioita politiikan tutkimuksesta ja mediatutkimuksesta. Tarkastelun keskiössä on maahanmuuttokeskustelun politisoitumisen ja julkiseen keskusteluun osallistumisen problematiikka. Keskusteluun osallistuminen ja siitä ulossulkeminen kytkeytyy käsityksiin liberalismista ja diskursiivisesta vallankäytöstä.
Kulttuurivaikuttajien kirjoituksissa hallitseva tulkintakehys rakentuu perinteisen liberalismin taustalla oleville näkemyksille liberaaleista arvoista, julkisen keskustelun säännöistä ja oikeasta tiedosta. Puheesta voitiin näin ollen tulkita erityinen liberalistinen diskurssi, jolla on hallitseva asema keskustelussa. Liberalistisessa diskurssissa hyödynnetään merkitysten välittämisessä ensisijaisesti kognitiivista ja normatiivista argumentaatiostrategiaa. Argumentaatiossa maahanmuuttokriittisyys määrittyy tietämättömyytenä ja julkisen keskustelun reunaehtoja rikkovana. Diskurssissa mitätöidään niitä perusteita ja esittämistapoja, joille maahanmuuttokriittiset näkemykset nojaavat. Puheessa rakennetaan käsitystä siitä, kuka ja millä tavoin maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun saa osallistua. Vaikka suuressa osassa kirjoituksista maahanmuuttokritiikki pyritään sulkemaan keskustelun ulkopuolelle, keskustelussa esiintyy myös osallistavan demokratian näkökulma.