Tonavalta puhaltaa ja riikinkukko lentää : tanssitupaliike 40 vuotta Unkarissa
Oláh, Lajos (2014)
Oláh, Lajos
2014
Etnomusikologia - Ethnomusicology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403281285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403281285
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään unkarilaista tanssitupaliikettä eli kansanmusiikin ja kansantansin
revivalismia monesta näkökulmasta, mm. aatehistorian, sosiologian, kulttuuripolitiikan sekä
muodin kannalta. Tärkeimpiä selvennettäviä käsitteitä ovat tanssitupa, tanssidialekti,
perinnemusiikki ja yksilöllinen soittotyyli.
Ensimmäinen revivalistinen tanssitupa pidettiin Budapestissa toukokuussa 1972. Tanssitupaliike oli
merkittävä osa sosialismin ajan nuorison vastakulttuuria, se oli eettisen sisällön omaava vapaa-ajan
vieton vaihtoehto. Siitä kehkeytyi kansanperinteen säilyttämisen tärkeä instituutio, joka arvion
mukaan saavutti noin 10 prosenttia Unkarin väestöstä. Televisio-ohjelma Röpülj páva – Lennä
riikinkukko! synnytti yleistä kiinnostusta kansanmusiikkia kohtaan, ja tuolloin nousivat esiin
tanssitupaliikkeen johtohahmot Béla Halmos ja Ferenc Sebö.
Työssä ovat keskeisessä asemassa tanssitupien musiikki ja muusikot sekä tutkijat, sitten vasta
tanssi. Aineistoon kuuluvat soivien arkistomateriaalien ja Internet-lähteiden lisäksi johtavien
tanssitupamuusikoiden haastattelut. Erillisenä analyysikohteena on suositun Csík-yhtyeen musiikki.
Yhtyeen kappaleet ilmentävät hyvin unkarilaisen kansanmusiikin muuntautumiskykyä. Lisäksi
työssä vertaillaan tanssitupa-musiikin soitto-oppimateriaalien kehitystä 1970-luvulta nykypäivään.
Tutkimuksessa nousee esille painotuksen siirtyminen alueellisesta tanssidialektista persoonalliseen
tanssi- ja soittotyyliin.
Lähestymistapa aiheeseen on osallistuva, koska kirjoittaja on itse ollut liikkeessä mukana vuodesta
1979. Tätä tasapainotetaan pyrkimyksellä ulkopuolisen tutkijan rooliin, mitä edesauttaa
pitkäaikainen asuminen poissa Unkarista.
revivalismia monesta näkökulmasta, mm. aatehistorian, sosiologian, kulttuuripolitiikan sekä
muodin kannalta. Tärkeimpiä selvennettäviä käsitteitä ovat tanssitupa, tanssidialekti,
perinnemusiikki ja yksilöllinen soittotyyli.
Ensimmäinen revivalistinen tanssitupa pidettiin Budapestissa toukokuussa 1972. Tanssitupaliike oli
merkittävä osa sosialismin ajan nuorison vastakulttuuria, se oli eettisen sisällön omaava vapaa-ajan
vieton vaihtoehto. Siitä kehkeytyi kansanperinteen säilyttämisen tärkeä instituutio, joka arvion
mukaan saavutti noin 10 prosenttia Unkarin väestöstä. Televisio-ohjelma Röpülj páva – Lennä
riikinkukko! synnytti yleistä kiinnostusta kansanmusiikkia kohtaan, ja tuolloin nousivat esiin
tanssitupaliikkeen johtohahmot Béla Halmos ja Ferenc Sebö.
Työssä ovat keskeisessä asemassa tanssitupien musiikki ja muusikot sekä tutkijat, sitten vasta
tanssi. Aineistoon kuuluvat soivien arkistomateriaalien ja Internet-lähteiden lisäksi johtavien
tanssitupamuusikoiden haastattelut. Erillisenä analyysikohteena on suositun Csík-yhtyeen musiikki.
Yhtyeen kappaleet ilmentävät hyvin unkarilaisen kansanmusiikin muuntautumiskykyä. Lisäksi
työssä vertaillaan tanssitupa-musiikin soitto-oppimateriaalien kehitystä 1970-luvulta nykypäivään.
Tutkimuksessa nousee esille painotuksen siirtyminen alueellisesta tanssidialektista persoonalliseen
tanssi- ja soittotyyliin.
Lähestymistapa aiheeseen on osallistuva, koska kirjoittaja on itse ollut liikkeessä mukana vuodesta
1979. Tätä tasapainotetaan pyrkimyksellä ulkopuolisen tutkijan rooliin, mitä edesauttaa
pitkäaikainen asuminen poissa Unkarista.