Axial back diffusion in pulmonary nitric oxide dynamics in patients with asthma and alveolitis
Tiittula, Lauri (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Tiittula, Lauri
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403261269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403261269
Tiivistelmä
Tulehdus on tärkeä tekijä monen keuhkosairauden patogeneesissa ja aiheuttaa pitkittyessään pysyviä rakenteellisia muutoksia. Keuhkojen tulehdusta mitataan yleensä epäsuorilla menetelmillä, joista yleisimmin käytetty perustuu tulehduksen indusoimaan typpioksidin (NO) suurentuneeseen eritykseen ilmateissä. Tavallinen yhdellä virtausnopeudella tehty NO-mittaus antaa kuvan lähinnä sentraalisesta suurten keuhkoputkien tulehduksesta. Usealla virtausnopeudella suoritetusta mittauksesta voidaan matemaattisten mallien perusteella määrittää sekä bronkiaalinen että alveolaarinen NO-tuotto ja siten arvioida erikseen toisaalta suurten keuhkoputkien ja toisaalta keuhkokudoksen ja pienten keuhkoputkien tulehdusta. Teoreettisesti tarkastellen mallia tulisi edelleen parantaa huomioimalla typpioksidin aksiaalisen takaisindiffuusion (diffuusio keuhkoputkien korkeammasta NO-pitoisuudesta kohti alveoleja) merkitys NO-tulosten ja niiden kliinisen tulkinnan kannalta. Aikaisemmissa tutkimuksissa mallin soveltuvuus on esitelty suppealla joukolla terveitä koehenkilöitä, mutta tulosten tulkinta obstruktiivisia keuhkosairauksia sairastavien potilaiden osalta on epäselvä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten aksiaalisen diffuusion korjausmenetelmät vaikuttavat laskennallisiin NO-parametreihin ja niiden kliinisiin heijastumiin astmaa ja alveoliittia sairastavien potilaiden aineistoissa.
Tutkimukseen osallistui 40 astmaatikkoa, 17 alveoliittipotilasta ja 57 ikä- ja sukupuolivakioitua verrokkia, joiden typpioksidituotto laskettiin aksiaalisen diffuusion korjauksella sekä ilman korjausta. Lisäksi selvitettiin anti-inflammatorisen lääkityksen, taudin vaikeusasteen ja keuhkoputkien ahtauman vaikutusta typpioksiditasoihin.
Astmaatikoilla aksiaalisen diffuusion korjaus johti NO-parametrien ylikorjaukseen ja aiheutti samalla väärän negatiivisen korrelaation alveolaarisen NO:n ja taudin vaikeusastetta kuvaavien kliinisten parametrien välille. Keuhkoputkien obstruktio näytti korostavan korjaustermin tuloksia vääristävää vaikutusta. Toisaalta korjauksen käyttö ei vaikuttanut tulosten tulkintaan alveoliittipotilailla.
Testattu aksiaalisen diffuusion korjausmenetelmä aiheuttaa tulosten vääristymisen astmassa mutta ei alveoliitissa. Tilanne voisi muuttua, jos menetelmä huomioisi obstruktion asteen ja typpioksidituoton määrän.
Tutkimukseen osallistui 40 astmaatikkoa, 17 alveoliittipotilasta ja 57 ikä- ja sukupuolivakioitua verrokkia, joiden typpioksidituotto laskettiin aksiaalisen diffuusion korjauksella sekä ilman korjausta. Lisäksi selvitettiin anti-inflammatorisen lääkityksen, taudin vaikeusasteen ja keuhkoputkien ahtauman vaikutusta typpioksiditasoihin.
Astmaatikoilla aksiaalisen diffuusion korjaus johti NO-parametrien ylikorjaukseen ja aiheutti samalla väärän negatiivisen korrelaation alveolaarisen NO:n ja taudin vaikeusastetta kuvaavien kliinisten parametrien välille. Keuhkoputkien obstruktio näytti korostavan korjaustermin tuloksia vääristävää vaikutusta. Toisaalta korjauksen käyttö ei vaikuttanut tulosten tulkintaan alveoliittipotilailla.
Testattu aksiaalisen diffuusion korjausmenetelmä aiheuttaa tulosten vääristymisen astmassa mutta ei alveoliitissa. Tilanne voisi muuttua, jos menetelmä huomioisi obstruktion asteen ja typpioksidituoton määrän.