Maternal mood, infant temperament and shared joy in mother-child interaction
Varpula, Reetta (2014)
Varpula, Reetta
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403261268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403261268
Tiivistelmä
Äidin synnytyksen jälkeinen masennus vaikuttaa äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen, ja tämän on todettu johtavan lapen myöhempiin käyttäytymisen häiriöihin sekä kognitiivisiin ongelmiin. Keskinäiseen vuorovaikutukseen vaikuttaa myös lapsen temperamentin piirteet. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida äidin ja lapsen välisiä jaetun ilon hetkiä, ja erityisesti sitä, miten äidin masennus tai lapsen temperamentti vaikuttavat näiden hetkien määrään ja kestoon.
Tutkimusmetodi
Tutkimus on pilottitutkimus, joka tehtiin osana laajempaa tutkimusta Pirkanmaan alueella. 13 äiti-lapsi paria osallituivat täyttämällä Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) -kyselyn ja Infant Behavior Questionnaire (IBQ) -kyselyn, jossa kartoitettiin lapsen temperamentin piirteitä. Tutkimukseen sisältyi lisäksi osallistuneiden kotona suoritettu 10 minuutin pituinen videointi, jossa äiti oli vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. Näistä videoista analysoitiin jaetun ilon hetket, eli hetket, joissa sekä äiti että lapsi hymyilevät samanaikaisesti toisilleen. Näiltä hetkiltä edellytettiin, että äidin ja lapsen välillä oli katsekontakti.
Tulokset
Äidin masennusoireiden ja jaetun ilon keston tai määrän välillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää yhteyttä. Lapen positiivisen affektiivisuuden sekä jaetun ilon kokonaiskeston sekä keston keskiarvon välillä sen sijaan oli tilastollisesti merkittävä positiivinen korrelaatio. Lapsen temperamenttipiirteistä pelon (IBQ-fear) ja jaetun ilon keston välillä oli negatiivinen korrelaatio. Pienen otoksen vuoksi tulokset ovat suuntaa antavia ja vaativat lisäselvittelyä.
Tutkimusmetodi
Tutkimus on pilottitutkimus, joka tehtiin osana laajempaa tutkimusta Pirkanmaan alueella. 13 äiti-lapsi paria osallituivat täyttämällä Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) -kyselyn ja Infant Behavior Questionnaire (IBQ) -kyselyn, jossa kartoitettiin lapsen temperamentin piirteitä. Tutkimukseen sisältyi lisäksi osallistuneiden kotona suoritettu 10 minuutin pituinen videointi, jossa äiti oli vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. Näistä videoista analysoitiin jaetun ilon hetket, eli hetket, joissa sekä äiti että lapsi hymyilevät samanaikaisesti toisilleen. Näiltä hetkiltä edellytettiin, että äidin ja lapsen välillä oli katsekontakti.
Tulokset
Äidin masennusoireiden ja jaetun ilon keston tai määrän välillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää yhteyttä. Lapen positiivisen affektiivisuuden sekä jaetun ilon kokonaiskeston sekä keston keskiarvon välillä sen sijaan oli tilastollisesti merkittävä positiivinen korrelaatio. Lapsen temperamenttipiirteistä pelon (IBQ-fear) ja jaetun ilon keston välillä oli negatiivinen korrelaatio. Pienen otoksen vuoksi tulokset ovat suuntaa antavia ja vaativat lisäselvittelyä.