Toimijaroolit, sukupuoli tapana ja keskiluokkaisuuden ideaali : haastattelututkimus ammattikoulussa opiskelevien poikien mediasuhteista
TÖRRÖNEN, SUVI (2014)
TÖRRÖNEN, SUVI
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403181233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403181233
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee ammattikoulussa opiskelevien poikien mediasuhteita. Opinnäytteen liikkeelle paneva voima on "poikahuoli", joka tarkoittaa poikien mediakäyttöä koskevaa erittelemätönsä julkista huolta. Huolen sijaan työssä pohditaan kuitenkin, millaisia mediakulttuurisia toimijoita ammattikoulussa opiskeleva pojat kokevat olevansa.
Työssä kuvaillaan erilaisia yleisöys-julkisous-akselille sijoittuvia toimijarooleja (Ridell 2006), joihin tutkittavat asettuvat mediakäytön arjessa. Akseli on työn media- ja joukkoviestintätutkimuksellinen kehikko, jota koetellaan empiirisen haastatteluaineiston avulla. Työn rajaus ammattikoulussa opiskeleviin poikiin syntyy sukupuolen ja yhteiskuntaluokan käsitteellistysten avulla.
Tutkimusaineisto kattaa kahdeksan ammattikoulussa opiskelevan pojan teemahaastattelut. Teemoitellen toteutetussa analyysissa hyödynnetään yleisöys-julkisous-kehikkoa sekä sukupuolen tavan ja keskiluokkaisuuden ideaalin käsitteellistyksiä. Haastattelut nimetään kertomuksiksi.
Ammattikoulussa opiskelevien poikien mediakäytön arki rakentuu rutiinien varaan. Rutiinit luovat yleisöys-julkisous-akselin keskelle sijoitetun käyttäjän toimijaroolin puitteet. Käyttäjän toimijarooliin asettuminen on sekä yleisöyden että julkisouden ehto. Se sisältää toimijuuden omaehtoisuuden vaihtelua, jota kuvaillaan rutiinissa lepääjä ja rutiinin vanki -teemoissa.
Tutkittavat tunnistavat akselin ääripäiden teoreettiset hahmot. Toimijarooleihin asettuminen on jännitteistä, ja kehikon molemmat ääripäät ovat riskialttiita. Yleisöyden riesa -teemassa ammattikoulussa opiskelevat pojat ottavat etäisyyttä kohteen toimijarooliin laadukas-laaduton-erottelun avulla. Julkisouden taakka -teemassa he neuvottelevat suhdettaan ilmaisijan rooliin tehden yksityinen-julkinen-rajanvetoja. Tutkielmassa ehdotetaan, että yleisöys-julkisous-kehikko on hedelmällinen tutkimuksellinen lähtökohta, kunhan julkisouden annetusta omaehtoisesta luonteesta luovutaan.
Ammattikoulussa opiskelevat pojat allekirjoittavat mediakäytön sukupuolittumisen ja nimeävät sen tavaksi. He pohtivat sukupuolta tasa-arvon kehyksissä ja reflektoiden. Toisaalta tutkittavat uusintavat arjen sukupuoliymmärrystä mukailevia hierarkisia sukupuolitapaisuuksia. Tällöin on kyse ammattikoulussa opiskelevien poikien tarpeesta etääntyä naistapaiseksi määrittyvästä kohteen toimijaroolista.
Keskiluokkaisuuden ideaali tiivistyy ammattikoulussa opiskelevien poikien muutoskertomuksissa, joissa määritellään ja kuvitellaan aikuista mediakäytön arkea. Muutoskertomuksissa tasapainoillaan liiallisen ja turhan sekä kohtuullisen mediakäytön arjen välillä. Ammattikoulussa opiskelevat pojat sijoittavat ilmaisijan toimijaroolin haltuunoton tulevaisuuteen.
Työssä kuvaillaan erilaisia yleisöys-julkisous-akselille sijoittuvia toimijarooleja (Ridell 2006), joihin tutkittavat asettuvat mediakäytön arjessa. Akseli on työn media- ja joukkoviestintätutkimuksellinen kehikko, jota koetellaan empiirisen haastatteluaineiston avulla. Työn rajaus ammattikoulussa opiskeleviin poikiin syntyy sukupuolen ja yhteiskuntaluokan käsitteellistysten avulla.
Tutkimusaineisto kattaa kahdeksan ammattikoulussa opiskelevan pojan teemahaastattelut. Teemoitellen toteutetussa analyysissa hyödynnetään yleisöys-julkisous-kehikkoa sekä sukupuolen tavan ja keskiluokkaisuuden ideaalin käsitteellistyksiä. Haastattelut nimetään kertomuksiksi.
Ammattikoulussa opiskelevien poikien mediakäytön arki rakentuu rutiinien varaan. Rutiinit luovat yleisöys-julkisous-akselin keskelle sijoitetun käyttäjän toimijaroolin puitteet. Käyttäjän toimijarooliin asettuminen on sekä yleisöyden että julkisouden ehto. Se sisältää toimijuuden omaehtoisuuden vaihtelua, jota kuvaillaan rutiinissa lepääjä ja rutiinin vanki -teemoissa.
Tutkittavat tunnistavat akselin ääripäiden teoreettiset hahmot. Toimijarooleihin asettuminen on jännitteistä, ja kehikon molemmat ääripäät ovat riskialttiita. Yleisöyden riesa -teemassa ammattikoulussa opiskelevat pojat ottavat etäisyyttä kohteen toimijarooliin laadukas-laaduton-erottelun avulla. Julkisouden taakka -teemassa he neuvottelevat suhdettaan ilmaisijan rooliin tehden yksityinen-julkinen-rajanvetoja. Tutkielmassa ehdotetaan, että yleisöys-julkisous-kehikko on hedelmällinen tutkimuksellinen lähtökohta, kunhan julkisouden annetusta omaehtoisesta luonteesta luovutaan.
Ammattikoulussa opiskelevat pojat allekirjoittavat mediakäytön sukupuolittumisen ja nimeävät sen tavaksi. He pohtivat sukupuolta tasa-arvon kehyksissä ja reflektoiden. Toisaalta tutkittavat uusintavat arjen sukupuoliymmärrystä mukailevia hierarkisia sukupuolitapaisuuksia. Tällöin on kyse ammattikoulussa opiskelevien poikien tarpeesta etääntyä naistapaiseksi määrittyvästä kohteen toimijaroolista.
Keskiluokkaisuuden ideaali tiivistyy ammattikoulussa opiskelevien poikien muutoskertomuksissa, joissa määritellään ja kuvitellaan aikuista mediakäytön arkea. Muutoskertomuksissa tasapainoillaan liiallisen ja turhan sekä kohtuullisen mediakäytön arjen välillä. Ammattikoulussa opiskelevat pojat sijoittavat ilmaisijan toimijaroolin haltuunoton tulevaisuuteen.