Nesessiivirakenteet tamperelaisnuorten puhekielessä : morfosyntaktis-semanttinen analyysi
AUTIO, SIINA (2014)
AUTIO, SIINA
2014
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403141231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403141231
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan tamperelaisnuorten puhekielessä esiintyvien nesessiivirakenteiden morfosyntaktisia ja semanttisia erityispiirteitä sekä näiden suhdetta toisiinsa. Aineistona on vuosien 1991 ja 1992 aikana kerätty Sanasto ja maailmankuva -aineisto (Mustonen & Kervinen) sekä vuosien 2011 ja 2012 taitteessa kerätty vastaava mutta pienempi puhekielen aineisto. Kumpikin aineisto on kerätty haastattelumenetelmällä.
Metodina työssä on lausesemanttinen analyysi. Luonnollisen kielen nesessiivirakenteita analysoidaan perinteisen modaalifunktiojaottelun avulla ja katsotaan, millaisia välttämättömyyksiä ja niiden auktoriteetteja nuoret elämässään kohtaavat. Samalla pohditaan, miten hyvin perinteinen funktiojako soveltuu luonnollisen puhekielen kuvaajaksi ja miten vuorovaikutuksessa syntyvää funktioiden tulkintaa kannattaisi kuvata kielitieteellisessä tarkastelussa.
Työn toisena analyysin kohteena on nesessiivirakenteen subjekti. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu subjektin sijanvalinnan ja semanttisen roolin loogiset yhteydet: agentiiviset eli toiminnalliset subjektit merkitään hypoteesin mukaan genetiivillä, ei-toiminnalliset ja elotontarkoitteiset subjektit nominatiivilla. Yli satavuotias kielenhuollon normi ei ole pyyhkinyt nominatiivia pois puhutusta eikä liioin kirjoitetusta kielestä. Tutkielmassa tarkastellaan subjektien semanttisia rooleja ja sijojen elinvoimaisuutta nykynuorten puhekielessä.
Työ on pääasiassa laadullinen, mutta kattavan kuvan luomiseksi aineistoa esitellään myös määrällisesti. Tarkasteltavan aineiston muodostaa 1395 nesessiivirakennetta. Aineiston modaalifunktiot eivät asetu selvärajaiselle jatkumolle vaan muodostavat moniselitteisen semanttisen kentän, jolla eri funktiot ovat monin tavoin yhteyksissä toisiinsa. Keskeisiä välttämättömyyden auktoriteetteja nuoren elämässä ovat sosiaalinen ympäristö, yhteiskunta, kulttuuriset tavat ja nuoren oman tahto.
Nominatiivi on yhä 2010-luvulla käytössä puhekielen nesessiivirakenteen subjektin sijana. Ns. agentiivisuushypoteesi saa subjektiaineistosta tukea, mutta ei yksiselitteisesti. Nesessiivilausumien semantiikka ja syntaksi toimivat kahdella tasolla, propositionaalisella ja modaalisella, mikä näkyy sekä funktio- että subjektianalyyissa. Kuvaileva ja kertova haastattelupuhe ilmentää nuoren välttämättömyyksien kokemusmaailmaa, jossa keskeisiä ovat eri tasojen toimijat: tekijät, kokijat ja kohteet.
Metodina työssä on lausesemanttinen analyysi. Luonnollisen kielen nesessiivirakenteita analysoidaan perinteisen modaalifunktiojaottelun avulla ja katsotaan, millaisia välttämättömyyksiä ja niiden auktoriteetteja nuoret elämässään kohtaavat. Samalla pohditaan, miten hyvin perinteinen funktiojako soveltuu luonnollisen puhekielen kuvaajaksi ja miten vuorovaikutuksessa syntyvää funktioiden tulkintaa kannattaisi kuvata kielitieteellisessä tarkastelussa.
Työn toisena analyysin kohteena on nesessiivirakenteen subjekti. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu subjektin sijanvalinnan ja semanttisen roolin loogiset yhteydet: agentiiviset eli toiminnalliset subjektit merkitään hypoteesin mukaan genetiivillä, ei-toiminnalliset ja elotontarkoitteiset subjektit nominatiivilla. Yli satavuotias kielenhuollon normi ei ole pyyhkinyt nominatiivia pois puhutusta eikä liioin kirjoitetusta kielestä. Tutkielmassa tarkastellaan subjektien semanttisia rooleja ja sijojen elinvoimaisuutta nykynuorten puhekielessä.
Työ on pääasiassa laadullinen, mutta kattavan kuvan luomiseksi aineistoa esitellään myös määrällisesti. Tarkasteltavan aineiston muodostaa 1395 nesessiivirakennetta. Aineiston modaalifunktiot eivät asetu selvärajaiselle jatkumolle vaan muodostavat moniselitteisen semanttisen kentän, jolla eri funktiot ovat monin tavoin yhteyksissä toisiinsa. Keskeisiä välttämättömyyden auktoriteetteja nuoren elämässä ovat sosiaalinen ympäristö, yhteiskunta, kulttuuriset tavat ja nuoren oman tahto.
Nominatiivi on yhä 2010-luvulla käytössä puhekielen nesessiivirakenteen subjektin sijana. Ns. agentiivisuushypoteesi saa subjektiaineistosta tukea, mutta ei yksiselitteisesti. Nesessiivilausumien semantiikka ja syntaksi toimivat kahdella tasolla, propositionaalisella ja modaalisella, mikä näkyy sekä funktio- että subjektianalyyissa. Kuvaileva ja kertova haastattelupuhe ilmentää nuoren välttämättömyyksien kokemusmaailmaa, jossa keskeisiä ovat eri tasojen toimijat: tekijät, kokijat ja kohteet.