Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin : kaksitapaustutkimus
VASTAMAA, SANNA (2014)
VASTAMAA, SANNA
2014
Logopedian maisteriopinnot - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403131227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403131227
Tiivistelmä
Autismin pääoireita ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän poikkeavuus sekä kaavamaiset kiinnostuksen kohteet ja toiminnot. Heillä esiintyy ongelmia monilla kielellisen ja ei-kielellisen vuorovaikutuksen osa-alueilla. Kielen kuntoutus on tärkeää, koska autististen lasten puhekielen kehittymisen on havaittu olevan yhteydessä parempaan toimintatasoon aikuisiällä. Yksi uusimmista autististen lasten kuntoutusmenetelmistä Suomessa on Pivotal Response Training -menetelmä (PRT), jolla kuntoutetaan lapsen eri taitoja arjen tilanteissa. PRT-menetelmässä keskitytään kuntouttamaan ydinalueita (esim. motivaatio ja huomiokyky), joiden kohentumisella on havaittu olevan laaja-alaisia myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, millainen vaikutus PRT-menetelmällä oli autististen lasten kielellisiin taitoihin.
Tutkimukseen osallistui kaksi lapsuusiän autismi -diagnoosin saanutta lasta. Kielellisiä taitoja tutkittiin lähihenkilöiden kyselyn ja videoiduista PRT-tilanteista nauhoitetun aineiston avulla. Kyselyssä lähihenkilöt arvioivat lasten puheen ymmärtämistä, ääntelyn ja puheen jäljittelyn taitoja, puheella viestimistä ja spontaanien viestintäaloitteiden määrää arjen tilanteissa. Arvioinnit tehtiin sekä PRT-kuntoutuksen alussa että lopussa. Arvio lapsen kielellisestä taidosta merkittiin niin sanotulle VAS-janalle (visual analog scale). PRT-tilanteiden videoaineistosta poimittiin näytteitä, jotka kuvasivat lapsen kielellisiä taitoja kuntoutuksen alussa ja lopussa. Lasten spontaanista ja toistetusta puheesta laskettiin myös kolmen pisimmän ilmaisun keskipituus (MSL). Lisäksi laskettiin lasten spontaanien, jäljiteltyjen ja tilanteeseen sopimattomien ilmausten määrät.
Tulosten perusteella autististen lasten kielelliset taidot kehittyvät PRT-menetelmän avulla. Lähihenkilöiden mukaan kuntoutuksen aikana esimerkiksi kumpikin lapsi viesti puheella enemmän, ja PRT-tilanteissa varsinkin spontaanin puheen määrä kasvoi. Lapset tekivät kuntoutuksen lopussa useammin viestintäaloitteita kuin kuntoutuksen alussa. Laadullisesti tarkasteltuna heidän puheilmaisunsa myös monipuolistuivat.
Tutkittavien pienen määrä takia tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, minkä vuoksi jatkossa tarvitaan lisätutkimusta PRT-menetelmän vaikutuksista autististen lasten kielellisiin taitoihin. Tulokset antavat kuitenkin hyödyllistä tietoa puheterapeuteille, sillä PRT-menetelmän perusperiaatteet sopivat hyvin puheterapiaan. PRT-menetelmä voisi olla esimerkiksi vaihtoehtoinen keino kuntouttaa eri tilanteissa. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia, säilyvätkö PRT-menetelmän myönteiset vaikutukset myös seurannassa.
Tutkimukseen osallistui kaksi lapsuusiän autismi -diagnoosin saanutta lasta. Kielellisiä taitoja tutkittiin lähihenkilöiden kyselyn ja videoiduista PRT-tilanteista nauhoitetun aineiston avulla. Kyselyssä lähihenkilöt arvioivat lasten puheen ymmärtämistä, ääntelyn ja puheen jäljittelyn taitoja, puheella viestimistä ja spontaanien viestintäaloitteiden määrää arjen tilanteissa. Arvioinnit tehtiin sekä PRT-kuntoutuksen alussa että lopussa. Arvio lapsen kielellisestä taidosta merkittiin niin sanotulle VAS-janalle (visual analog scale). PRT-tilanteiden videoaineistosta poimittiin näytteitä, jotka kuvasivat lapsen kielellisiä taitoja kuntoutuksen alussa ja lopussa. Lasten spontaanista ja toistetusta puheesta laskettiin myös kolmen pisimmän ilmaisun keskipituus (MSL). Lisäksi laskettiin lasten spontaanien, jäljiteltyjen ja tilanteeseen sopimattomien ilmausten määrät.
Tulosten perusteella autististen lasten kielelliset taidot kehittyvät PRT-menetelmän avulla. Lähihenkilöiden mukaan kuntoutuksen aikana esimerkiksi kumpikin lapsi viesti puheella enemmän, ja PRT-tilanteissa varsinkin spontaanin puheen määrä kasvoi. Lapset tekivät kuntoutuksen lopussa useammin viestintäaloitteita kuin kuntoutuksen alussa. Laadullisesti tarkasteltuna heidän puheilmaisunsa myös monipuolistuivat.
Tutkittavien pienen määrä takia tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, minkä vuoksi jatkossa tarvitaan lisätutkimusta PRT-menetelmän vaikutuksista autististen lasten kielellisiin taitoihin. Tulokset antavat kuitenkin hyödyllistä tietoa puheterapeuteille, sillä PRT-menetelmän perusperiaatteet sopivat hyvin puheterapiaan. PRT-menetelmä voisi olla esimerkiksi vaihtoehtoinen keino kuntouttaa eri tilanteissa. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia, säilyvätkö PRT-menetelmän myönteiset vaikutukset myös seurannassa.