Puhetta tuotannossa : tuotantojohtajien näkemyksiä Tampereen kaupungin toimintamallista
SAHRAMÄKI, IINA (2014)
SAHRAMÄKI, IINA
2014
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403131226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403131226
Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoidaan tuotantojohtajien näkemyksiä Tampereen kaupungin toimintamallista. Tampereen kaupungin toimintamalli jakautuu pormestarimalliin, tilaaja-tuottajamalliin ja asiakaslähtöiseen prosessiajatteluun. Tutkimustehtävä jaetaan kahteen tutkimuskysymykseen: Millaisena tuotantojohtajat näkevät Tampereen kaupungin toimintamallin? Miten tuotantojohtajat arvioivat toimintamallia? Taustaoletuksena on, että Tampereen kaupungin toimintamallin tulisi suuntautua yhä selkeämmin kohti uuden julkisen hallinnan elementtejä, jotta kansalaisten odotuksiin pystytään vastaamaan alati vähenevillä resursseilla.
Julkinen hallinta määritellään tässä tutkielmassa tavoiksi, joilla asianosaiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään vaikuttaakseen poliittisten linjausten tuloksiin. Uudella julkisella hallinnalla viitataan tutkielmassa teoreettiseen näkökulmaan, jossa korostuvat kasvava tarve toimijoiden moninaisuuteen, vuorovaikutuksellisuuteen ja palveluprosessin kehittämiseen julkisessa hallinnossa toimintaympäristön muuttuessa.
Tuottajaorganisaation näkemyksiä Tampereen kaupungin toimintamallista on tutkittu vähän verrattuna tilaajaorganisaatiosta ja konsernihallinnosta tehtyyn tutkimukseen. Tämä tutkielma vastaa tähän tarpeeseen täydentämällä aiempaa tutkimustietoa tuotantojohtajien näkemyksillä ja arvioilla toimintamallista.
Tutkielma on menetelmältään laadullinen. Aineistona käytetään syksyllä 2010 Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen tuotantojohtajille tehtyjä teemahaastatteluja (n=6). Tampereen kaupungin toimintamallia tarkastellaan uuden julkisen hallinnan viitekehyksestä johdettujen teemojen, johtamisen ja palveluprosessin, sekä toimintaympäristön näkökulmasta.
Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on palvelutuotannon prosesseihin ja niiden kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät useat reunaehdot. Reunaehdot voidaan jakaa taloudellisiin, poliittisiin, lainsäädännöllisiin ja organisaation rakenteisiin liittyviksi. Tutkielman toisena keskeisenä johtopäätöksenä on asiakaslähtöisyyden muodostuminen tuotanto-organisaatiossa verrattain vahvasti oman tuotantosektorin näkökulmasta. Asiakaslähtöisyys rakentuu samaan aikaan sekä ylhäältä tilaajaorganisaation ja konsernihallinnon kautta määriteltynä että käytännön asiakasrajapinnassa toteutettuna.
Julkinen hallinta määritellään tässä tutkielmassa tavoiksi, joilla asianosaiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään vaikuttaakseen poliittisten linjausten tuloksiin. Uudella julkisella hallinnalla viitataan tutkielmassa teoreettiseen näkökulmaan, jossa korostuvat kasvava tarve toimijoiden moninaisuuteen, vuorovaikutuksellisuuteen ja palveluprosessin kehittämiseen julkisessa hallinnossa toimintaympäristön muuttuessa.
Tuottajaorganisaation näkemyksiä Tampereen kaupungin toimintamallista on tutkittu vähän verrattuna tilaajaorganisaatiosta ja konsernihallinnosta tehtyyn tutkimukseen. Tämä tutkielma vastaa tähän tarpeeseen täydentämällä aiempaa tutkimustietoa tuotantojohtajien näkemyksillä ja arvioilla toimintamallista.
Tutkielma on menetelmältään laadullinen. Aineistona käytetään syksyllä 2010 Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen tuotantojohtajille tehtyjä teemahaastatteluja (n=6). Tampereen kaupungin toimintamallia tarkastellaan uuden julkisen hallinnan viitekehyksestä johdettujen teemojen, johtamisen ja palveluprosessin, sekä toimintaympäristön näkökulmasta.
Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on palvelutuotannon prosesseihin ja niiden kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät useat reunaehdot. Reunaehdot voidaan jakaa taloudellisiin, poliittisiin, lainsäädännöllisiin ja organisaation rakenteisiin liittyviksi. Tutkielman toisena keskeisenä johtopäätöksenä on asiakaslähtöisyyden muodostuminen tuotanto-organisaatiossa verrattain vahvasti oman tuotantosektorin näkökulmasta. Asiakaslähtöisyys rakentuu samaan aikaan sekä ylhäältä tilaajaorganisaation ja konsernihallinnon kautta määriteltynä että käytännön asiakasrajapinnassa toteutettuna.