Koettu yhteisöllisyys : tutkimus yhteisöllisyydestä koululuokassa ja nuorten arjen politiikasta nuorten yhteisöissä
KAINULAINEN, LIISA (2014)
KAINULAINEN, LIISA
2014
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121220
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa koulu ja luokka käsitetään virallisiksi instituutioiksi ja epävirallisiksi yhteisöiksi. Tarkastelun painopiste on epävirallisessa koululuokkayhteisössä. Koululla on merkittävä yhteisöllinen rooli oppilaiden elämässä. Koululuokat ovat elettyjä ja koettuja sosiaalisia tiloja ja arjen politiikan alueita. Erityisten alaikäisten nuorten kohdalla arjen poliittisten ympäristöjen merkitys korostuu. Niihin kuuluvat yhteisöissä vaikuttaminen ja osallistuminen. Nämä ovat tärkeitä yhteisöissä opittavia yhteiskunnallisia taitoja. Niiden lisäksi nuoret omaksuvat yhteisöissä sosiaalisia taitoja. Yhteisöissään nuoret myös muodostavat kuvaa itsestään ja omista mielipiteistään suhteessa ympäristöön.
Tutkimus tarkastelee nuorten yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä. Aineisto koostuu yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden haastatteluista. Se on kerätty kokemustiedon merkitystä painottavalla MAPOLIS-menetelmällä. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kuvaa nuorten yhteisöissä olevasta yhteisöllisyydestä ja arjen politiikasta. Tarkastelun keskiössä on ysi A -luokka ja sen oppilaiden kokemukset yhteisöllisyydestä. Lisäksi nuorten käsitykset itsestään ja mahdollisuuksistaan yhteisöissä ovat mukana tutkimuksessa. Tutkimus ottaa osaa nuorten arjen politiikasta käytävään keskusteluun ja lähestyy humanistis-strukturalistisen maantieteen perinnettä.
Ysi A -luokalla olevat oppilaat kokevat yhteisöllisyyden näkökulmasta riippuen voimauttavana tai ulos sulkevana. Koululuokalla on vahvat sosiaaliset rajat ja vakiintunut normisto, mikä tekee siitä melko suljetun yhteisön. Lisäksi luokan normisto on osittain ristiriidassa koulun sääntöjen ja tavoitteiden kanssa. Sosiaalisiin verkostoihin kuuluvat oppilaat kokevat luokan yhteisöllisyyden voimauttavana ja pitävät luokkaa ainutlaatuisena yhteisönä. Sosiaalisten verkostojen ulkopuolisille oppilaille käsitykset luokasta ovat kielteisempiä. Koululuokan ja sen yhteisöllisyyden kokeminen myönteiseksi tai kielteiseksi on keskeinen havainto tutkimuksessani.
Nuorten yhteisöjen normistot vaikuttavat siihen, mikä on yksilön asema ja mitkä ovat hänen mahdollisuutensa yhteisössä. Normit, ryhmäpaine ja sosiaalinen kontrolli pitävät yhteisön koossa. Yhteisön säilyminen on yksilöiden kannalta tärkeää. Ryhmän enemmistön mielipiteeseen mukautumalla yksilö voi turvata yhteisön ja oman asemansa säilymisen. Vakiintuneessa yhteisössä nuori voi kuitenkin tuoda esille myös omaa persoonaansa ja omia näkemyksiään ilman pelkoa ulos jäämisestä. Tarve yksilöllisyyteen ja omien näkemysten esittämiseen on tärkeää nuoruudessa kun yksilö haluaa selvittää itselleen ja muille millainen hän on ja mistä pitää tai ei pidä.
Tutkimus tarkastelee nuorten yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä. Aineisto koostuu yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden haastatteluista. Se on kerätty kokemustiedon merkitystä painottavalla MAPOLIS-menetelmällä. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kuvaa nuorten yhteisöissä olevasta yhteisöllisyydestä ja arjen politiikasta. Tarkastelun keskiössä on ysi A -luokka ja sen oppilaiden kokemukset yhteisöllisyydestä. Lisäksi nuorten käsitykset itsestään ja mahdollisuuksistaan yhteisöissä ovat mukana tutkimuksessa. Tutkimus ottaa osaa nuorten arjen politiikasta käytävään keskusteluun ja lähestyy humanistis-strukturalistisen maantieteen perinnettä.
Ysi A -luokalla olevat oppilaat kokevat yhteisöllisyyden näkökulmasta riippuen voimauttavana tai ulos sulkevana. Koululuokalla on vahvat sosiaaliset rajat ja vakiintunut normisto, mikä tekee siitä melko suljetun yhteisön. Lisäksi luokan normisto on osittain ristiriidassa koulun sääntöjen ja tavoitteiden kanssa. Sosiaalisiin verkostoihin kuuluvat oppilaat kokevat luokan yhteisöllisyyden voimauttavana ja pitävät luokkaa ainutlaatuisena yhteisönä. Sosiaalisten verkostojen ulkopuolisille oppilaille käsitykset luokasta ovat kielteisempiä. Koululuokan ja sen yhteisöllisyyden kokeminen myönteiseksi tai kielteiseksi on keskeinen havainto tutkimuksessani.
Nuorten yhteisöjen normistot vaikuttavat siihen, mikä on yksilön asema ja mitkä ovat hänen mahdollisuutensa yhteisössä. Normit, ryhmäpaine ja sosiaalinen kontrolli pitävät yhteisön koossa. Yhteisön säilyminen on yksilöiden kannalta tärkeää. Ryhmän enemmistön mielipiteeseen mukautumalla yksilö voi turvata yhteisön ja oman asemansa säilymisen. Vakiintuneessa yhteisössä nuori voi kuitenkin tuoda esille myös omaa persoonaansa ja omia näkemyksiään ilman pelkoa ulos jäämisestä. Tarve yksilöllisyyteen ja omien näkemysten esittämiseen on tärkeää nuoruudessa kun yksilö haluaa selvittää itselleen ja muille millainen hän on ja mistä pitää tai ei pidä.