Meistäkö lastensuojeluilmoitus? : vanhempien kokemuksia lastensuojeluilmoituksesta, lastensuojelutarpeen selvityksestä ja sosiaalityöntekijöiden työskentelystä internetin keskustelupalstakommenttien perusteella
KAJANNE, ORVOKKI (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KAJANNE, ORVOKKI
2014
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403061192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403061192
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia kokemuksia vanhemmissa herättävät heidän lapsistaan tehdyt lastensuojeluilmoitukset, ilmoitusta seuraava lastensuojelutarpeen selvitysprosessi ja työskentely lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Keskeisenä tavoitteena oli saada selville vanhempien aitoja, sensuroimattomia kokemuksia edellä mainituista asioista.
Tutkimuksen aineistona käytän Suomi24 -internetsivuston kahdella eri keskustelu palstalla ollutta viestiketjua. Viestiketjujen viestit olivat aikaväliltä tammikuu 2010 helmikuu 2013. Tutkimuksen kannalta olennaista oli, että viestiketjujen kirjoitukset olivat vuoden 2008 lakiuudistuksen jälkeiseltä ajalta. Analyysivaiheeseen kertyi yhteensä 29 eripituista kirjoitusta. Tutkimuksen keskittyessä vanhempien kokemuksiin analysoin kirjoituksia fenomenologisen viisiportaisen menetelmän mukaisesti.
Fenomenologisen analyysin tuloksena nousi vanhempien kirjoittamista kokemuskertomuksista esiin seitsemän yleistä merkitysverkostoa, jotka ovat osin päällekkäisiä peilattuna asettamiini tutkimuskysymyksiin: lastensuojelun dokumentointi, kommunikoinnin tärkeys, lastensuojelutarpeen selvitysprosessin negatiiviset vaikutukset, lastensuojeluilmoituksen epäselvät perusteet, epäluottamus viranomaisiin, lastensuojelun tuntemattomuus ja kriittiset kokemukset lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä.
Aineistoanalyysin perusteella vanhempien kokemukset liittyen lastensuojeluilmoitukseen ja sen matalaan tekokynnykseen olivat kriittiset. Perusteet ilmoitusten takana olivat vanhemmille epäselviä tai valheellisia. Viranomaisten ilmoitusvelvollisuutta ei liioin pidetty luottamusta herättävänä. Lastensuojelutarpeen selvitysprosessi ja sen vaikutukset koettiin hyvin negatiivisina. Prosessi koettiin rankaksi, stressaavaksi ja vanhemmuutta sekä omanarvontunnetta hajottavaksi. Perheet, jotka eivät jääneet asiakkuuteen, kuvattiin prosessin sivutuotteiksi. Prosessin kulusta ja lastensuojelun palveluista vallitsi vanhempien keskuudessa tietämättömyys. Vanhempien lastensuojelun sosiaalityöntekijöihin ja heidän työskentelyyn liittyvät kokemukset olivat pääasiassa negatiivisia. Kritiikin perusteina olivat muun muassa työntekijöiden kokemattomuus, nuoruus, vaihtuvuus, epäpätevyys, tavoittamattomuus ja prosessin viivyttäminen.
Aineiston antaman hyvinkin kriittisen näkemyksen kautta on mahdollista miettiä uusia keinoja lastensuojeluilmoituksen, lastensuojelutarpeen selvitysprosessin ja sosiaalityöntekijöiden työskentelyn kehittämiseksi asiakasystävällisemmäksi ja tehokkaammaksi.
Tutkimuksen aineistona käytän Suomi24 -internetsivuston kahdella eri keskustelu palstalla ollutta viestiketjua. Viestiketjujen viestit olivat aikaväliltä tammikuu 2010 helmikuu 2013. Tutkimuksen kannalta olennaista oli, että viestiketjujen kirjoitukset olivat vuoden 2008 lakiuudistuksen jälkeiseltä ajalta. Analyysivaiheeseen kertyi yhteensä 29 eripituista kirjoitusta. Tutkimuksen keskittyessä vanhempien kokemuksiin analysoin kirjoituksia fenomenologisen viisiportaisen menetelmän mukaisesti.
Fenomenologisen analyysin tuloksena nousi vanhempien kirjoittamista kokemuskertomuksista esiin seitsemän yleistä merkitysverkostoa, jotka ovat osin päällekkäisiä peilattuna asettamiini tutkimuskysymyksiin: lastensuojelun dokumentointi, kommunikoinnin tärkeys, lastensuojelutarpeen selvitysprosessin negatiiviset vaikutukset, lastensuojeluilmoituksen epäselvät perusteet, epäluottamus viranomaisiin, lastensuojelun tuntemattomuus ja kriittiset kokemukset lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä.
Aineistoanalyysin perusteella vanhempien kokemukset liittyen lastensuojeluilmoitukseen ja sen matalaan tekokynnykseen olivat kriittiset. Perusteet ilmoitusten takana olivat vanhemmille epäselviä tai valheellisia. Viranomaisten ilmoitusvelvollisuutta ei liioin pidetty luottamusta herättävänä. Lastensuojelutarpeen selvitysprosessi ja sen vaikutukset koettiin hyvin negatiivisina. Prosessi koettiin rankaksi, stressaavaksi ja vanhemmuutta sekä omanarvontunnetta hajottavaksi. Perheet, jotka eivät jääneet asiakkuuteen, kuvattiin prosessin sivutuotteiksi. Prosessin kulusta ja lastensuojelun palveluista vallitsi vanhempien keskuudessa tietämättömyys. Vanhempien lastensuojelun sosiaalityöntekijöihin ja heidän työskentelyyn liittyvät kokemukset olivat pääasiassa negatiivisia. Kritiikin perusteina olivat muun muassa työntekijöiden kokemattomuus, nuoruus, vaihtuvuus, epäpätevyys, tavoittamattomuus ja prosessin viivyttäminen.
Aineiston antaman hyvinkin kriittisen näkemyksen kautta on mahdollista miettiä uusia keinoja lastensuojeluilmoituksen, lastensuojelutarpeen selvitysprosessin ja sosiaalityöntekijöiden työskentelyn kehittämiseksi asiakasystävällisemmäksi ja tehokkaammaksi.