MET-toiminta TAYS:ssa 2011
NOUSIAINEN, MIRKE (2014)
NOUSIAINEN, MIRKE
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402211159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402211159
Tiivistelmä
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on toiminut Medical Emergency Team (MET), joka on toiminut vuodesta 2008. Kyseessä on eräänlainen teho-osastolta käsin toimiva ryhmä, jonka toiminnan tavoitteena on estää sairaalassa yllättävät ja peruselintoimintahäiriöistä johtuvat sydänpysähdykset sekä suunnittelemattomat, kalliit ja huonoennusteiset tehohoitojaksot.
Sairaalassa sydänpysähdykset ovat harvoin sydänperäisiä tai ennalta arvaamattomia. Sydänpysähdyksiä edeltää usein tunteja aiemmin jokin hiljalleen paheneva peruselintoiminnon häiriö, useimmiten hengitysvajaus (kohonnut hengitystaajuus ja/tai hypoksemia). MET-ryhmä (tehohoitajat ja -lääkäri) jalkautuu pyynnöstä vuodeosastoille arvioimaan epävakaan potilaan tilaa. Sairaalassa on yhteiset MET-kriteerit, joiden perusteella yhteys otetaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata vuoden 2011 (lokakuu-joulukuu) MET-käynnit TAYS:ssa ja selvittää erityisesti edeltävät elintoiminnanhäiriöt. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin ennalta suunnitellut, teho-osaston itsensä sopimat nk. outreach-käynnit, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. MET-ryhmän käyntitiedot kerättiin Microsoft Exceliin, ja tiedostoa täydennettiin potilastietojärjestelmän avulla.
Hälytyksistä 79 % osui päivystysaikaan. Kirurgisia potilaita oli enemmistö (54 %). Potilaista 79 % oli tullut sairaalaan päivystyksellisesti. Yleisin MET-hälytyksen syy oli hengitysvajaus (54 %). Elvytyksiä oli 10 % ja niissä primaariselviytyminen oli 52 %. Primaarirytmi oli yhtä kammiovärinää lukuun ottamatta aina ei-defibrilloitava rytmi (asystole ASY, pulssiton rytmi PEA). Edeltävästi hoidonrajauksia ei juuri ollut tehty. Potilailla oli paljon edeltäviä peruselintoimintojen häiriöitä, enimmäkseen hengitysvajaus. Huomattava osa häiriöistä jäi ilman huomiota. Lähes joka toisella potilaalla MET-kriteeri oli täyttynyt objektiivisesti aiemmin.
Potilaiden peruselintoimintoja oli havainnoitu ja kirjattu puutteellisesti. Sisätautisilla potilailla kirjauksia tehtiin huomattavasti useammin kuin kirurgisilla. Potilaista kolmasosa oli monitoroituna. Edeltävien peruselintoimintojen häiriöiden havaitsemiseen ja oikea-aikaiseen reagointiin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.
Sairaalassa sydänpysähdykset ovat harvoin sydänperäisiä tai ennalta arvaamattomia. Sydänpysähdyksiä edeltää usein tunteja aiemmin jokin hiljalleen paheneva peruselintoiminnon häiriö, useimmiten hengitysvajaus (kohonnut hengitystaajuus ja/tai hypoksemia). MET-ryhmä (tehohoitajat ja -lääkäri) jalkautuu pyynnöstä vuodeosastoille arvioimaan epävakaan potilaan tilaa. Sairaalassa on yhteiset MET-kriteerit, joiden perusteella yhteys otetaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata vuoden 2011 (lokakuu-joulukuu) MET-käynnit TAYS:ssa ja selvittää erityisesti edeltävät elintoiminnanhäiriöt. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin ennalta suunnitellut, teho-osaston itsensä sopimat nk. outreach-käynnit, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. MET-ryhmän käyntitiedot kerättiin Microsoft Exceliin, ja tiedostoa täydennettiin potilastietojärjestelmän avulla.
Hälytyksistä 79 % osui päivystysaikaan. Kirurgisia potilaita oli enemmistö (54 %). Potilaista 79 % oli tullut sairaalaan päivystyksellisesti. Yleisin MET-hälytyksen syy oli hengitysvajaus (54 %). Elvytyksiä oli 10 % ja niissä primaariselviytyminen oli 52 %. Primaarirytmi oli yhtä kammiovärinää lukuun ottamatta aina ei-defibrilloitava rytmi (asystole ASY, pulssiton rytmi PEA). Edeltävästi hoidonrajauksia ei juuri ollut tehty. Potilailla oli paljon edeltäviä peruselintoimintojen häiriöitä, enimmäkseen hengitysvajaus. Huomattava osa häiriöistä jäi ilman huomiota. Lähes joka toisella potilaalla MET-kriteeri oli täyttynyt objektiivisesti aiemmin.
Potilaiden peruselintoimintoja oli havainnoitu ja kirjattu puutteellisesti. Sisätautisilla potilailla kirjauksia tehtiin huomattavasti useammin kuin kirurgisilla. Potilaista kolmasosa oli monitoroituna. Edeltävien peruselintoimintojen häiriöiden havaitsemiseen ja oikea-aikaiseen reagointiin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.