Koulu-uupumus lukiolaisten silmin : uupumuksen aiheuttajat, vaikutukset sekä sen helpottaminen ja ennaltaehkäisy
HEILIÖ, NIINA (2014)
HEILIÖ, NIINA
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402201156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402201156
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esiin lukion toisen vuoden opiskelijoiden ääni, heidän näkemyksensä ja kokemuksensa koulu-uupumuksesta. Minua kiinnosti selvittää, kuinka suuri osa yhden lukion toisen vuoden opiskelijoista on vaarassa uupua sekä minkälaista heidän uupumuksensa on ala-ulottuvuutensa suhteen, ilmeneekö siinä eniten uupumusasteista väsymistä, kyynistymistä vai riittämättömyyden tunnetta. Näihin tutkimuskysymyksiin pyrin vastaamaan kvantitatiivisin keinoin. Keräsin Kanta-Hämeessä yhden koulun lukiolaisilta BBI-10 nuorten kouluuupumusmittarilla määrällisen aineiston, jonka analysoin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tulosten mukaan noin puolet tuon lukion toisen vuoden opiskelijoista on vaarassa uupua. Uupumus oli liki seitsemälläkymmenellä prosentilla ala-ulottuvuudeltaan uupumusasteista väsymystä. Tällä kvantitatiivisella osuudella oli edellä mainittujen tulosten saamisen lisäksi toinen tarkoitus. Sillä tavalla sain tutkimukseni kvalitatiivista osuutta varten opiskelijat jaettua kolmeen ryhmään eli uupumusvaarassa oleviin, keskivertoryhmään ja ei-uupumusvaarassa oleviin.
Edellä mainitsemani kolme ryhmää muodostin saadakseni kvalitatiivisin menetelmin vastauksia muihin tutkimuskysymyksiini, jotka ovat tutkimuksessani pääosassa. Halusin selvittää lukion toisen vuoden opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia koulu-uupumuksesta eli mikä heidän mielestään aiheuttaa uupumusta, miten uupumus vaikuttaa elämään, mikä tuo uupumukseen helpotusta sekä miten lukiota voisi kehittää opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Lisäksi halusin selvittää, eroavatko uupumusvaarassa olevien tarinat keskivertoryhmän ja eiuupumusvaarassa olevien kirjoitelmista.
Käytin näihin kvalitatiivisen osuuden tutkimuskysymyksiini vastauksia saadakseni narratiivisen tutkimuksen ja eläytymismenetelmän yhdistelmää. Lukiolaiset kirjoittivat kirjallisten ohjeiden mukaisen lyhyen tarinan koulu-uupuneen päivästä. Tarinassa heidän piti tuoda esiin miltä uupumus tuntuu, mikä uupuneen on uuvuttanut, miten uupumus vaikuttaa uupuneen elämään, mikä tuo helpotusta uupumukseen sekä miten lukiota pitäisi kehittää uupumuksen vähentämiseksi. Tarkoituksena oli vertailla eri ryhmiä, minkä vuoksi tarinan kirjoittamista varten oli vain yksi tarinan alku.
Lukion toisen vuoden opiskelijat kuvailivat uupumusta väsymyksen ja siihen liittyvien sanojen kautta. Väsymys olikin eräs kaikkia kirjoitelmia yhdistävä tekijä. Uupumuksen aiheuttajiksi nähtiin lukion suuri työmäärä, kova tahti, tuenpuute, unenpuute, epäterveelliset elämäntavat, ajankäyttöongelmat sekä opintojen suunnittelun vaikeudet. Uupumus aiheutti uupuneelle uniongelmia ja päänsärkyä, henkistä pahoinvointia, jaksamattomuutta, motivaation puutetta ja kyynistymistä, keskittymisvaikeuksia sekä ongelmia ihmissuhteissa. Uupumukseen helpotusta toivat terveelliset elämäntavat, ajankäyttötaidot ja suunnitelmallisuus, oma aika harrastuksineen sekä erilaiset tukiverkot. Syvensin analyysia vielä poimimalla lukiolaisten tarinoista neljä erilaista uupuneen profiilia, jotka ovat saamaton, univelkainen, kyynistynyt ja tunnollinen uupunut.
Tutkimustulokseni antavat suuntaviivoja siihen, että lukiolaisia tulisi kuunnella enemmän, koulun nuorille antamaa tukea ja opastusta olisi hyvä lisätä sekä ohjata lukiolaisia terveellisten elämäntapojen ja ajankäytön suhteen. Näin saataisiin parannettua lukiolaisten hyvinvointia.
Edellä mainitsemani kolme ryhmää muodostin saadakseni kvalitatiivisin menetelmin vastauksia muihin tutkimuskysymyksiini, jotka ovat tutkimuksessani pääosassa. Halusin selvittää lukion toisen vuoden opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia koulu-uupumuksesta eli mikä heidän mielestään aiheuttaa uupumusta, miten uupumus vaikuttaa elämään, mikä tuo uupumukseen helpotusta sekä miten lukiota voisi kehittää opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Lisäksi halusin selvittää, eroavatko uupumusvaarassa olevien tarinat keskivertoryhmän ja eiuupumusvaarassa olevien kirjoitelmista.
Käytin näihin kvalitatiivisen osuuden tutkimuskysymyksiini vastauksia saadakseni narratiivisen tutkimuksen ja eläytymismenetelmän yhdistelmää. Lukiolaiset kirjoittivat kirjallisten ohjeiden mukaisen lyhyen tarinan koulu-uupuneen päivästä. Tarinassa heidän piti tuoda esiin miltä uupumus tuntuu, mikä uupuneen on uuvuttanut, miten uupumus vaikuttaa uupuneen elämään, mikä tuo helpotusta uupumukseen sekä miten lukiota pitäisi kehittää uupumuksen vähentämiseksi. Tarkoituksena oli vertailla eri ryhmiä, minkä vuoksi tarinan kirjoittamista varten oli vain yksi tarinan alku.
Lukion toisen vuoden opiskelijat kuvailivat uupumusta väsymyksen ja siihen liittyvien sanojen kautta. Väsymys olikin eräs kaikkia kirjoitelmia yhdistävä tekijä. Uupumuksen aiheuttajiksi nähtiin lukion suuri työmäärä, kova tahti, tuenpuute, unenpuute, epäterveelliset elämäntavat, ajankäyttöongelmat sekä opintojen suunnittelun vaikeudet. Uupumus aiheutti uupuneelle uniongelmia ja päänsärkyä, henkistä pahoinvointia, jaksamattomuutta, motivaation puutetta ja kyynistymistä, keskittymisvaikeuksia sekä ongelmia ihmissuhteissa. Uupumukseen helpotusta toivat terveelliset elämäntavat, ajankäyttötaidot ja suunnitelmallisuus, oma aika harrastuksineen sekä erilaiset tukiverkot. Syvensin analyysia vielä poimimalla lukiolaisten tarinoista neljä erilaista uupuneen profiilia, jotka ovat saamaton, univelkainen, kyynistynyt ja tunnollinen uupunut.
Tutkimustulokseni antavat suuntaviivoja siihen, että lukiolaisia tulisi kuunnella enemmän, koulun nuorille antamaa tukea ja opastusta olisi hyvä lisätä sekä ohjata lukiolaisia terveellisten elämäntapojen ja ajankäytön suhteen. Näin saataisiin parannettua lukiolaisten hyvinvointia.