”LUONDU VUOIMMÁLAŠ HOLDEJEADDJI” Aurinko ja poro ekokriittisesti tarkasteltuina luontoelementteinä Nils-Aslak Valkeapään teoksessa Beaivi, áhčážan
HEIKKILÄ, ULLA (2014)
HEIKKILÄ, ULLA
2014
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402141131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402141131
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Nils-Aslak, Áillohaš, Valkeapään (1943-2001) teosta Beaivi, áhčážan (1988). Teosta pidetään multitaitelijan päätyönä, jossa esitetään saamelainen maailmankuva. Teos koostuu joikurunoista, saamelaisaiheisista kuvista ja dokumentaarisista valokuvista.
Valkeapään teosta lähestytään tutkimuksessa ekokriittisestä näkökulmasta käsin. Keskeisimmät tutkimuskysymykset rajautuvat koskemaan kohteessa esitettyjä luontoelementtejä, aurinkoa ja poroa. Työssä kysytään, mitä ja miten luonto esitetään näiden konkreettisten elementtien kautta. Keskeisin kysymys on saada selville, millainen luontosuhde kohdeteoksesta välittyy.
Kohdeteoksessa on yhtä aikaa läsnä eri taiteen lajeja: kuva, sana ja musiikki. Tästä johtuen teoksen kokonaistulkinnan kannalta on hyödyllistä yhdistää luentaan intermediaalisuuden käsite. Työssä lähestytään Valkeapään teoksen sisältämiä taidelajeja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.
Tutkimusmetodina käytetään runo- ja kuva-analyysia. Analyysiin yhdistetään tulkintavaiheessa saamelaisessa kulttuurissa tunnettuja myyttejä ja metaforia. Haastetta lisää joikumusiikin ymmärtäminen osana teosta ja sen välitön yhteys teoksen runoihin. Ekokriittisestä teoriasta hyödynnetään elämäntapaan, omistamiseen, luonnon prosesseihin ja pastoraaliin liittyviä käsitteitä. Eri viestintäkeinojen rinnakkainen ja yhtäaikainen tarkastelu tuottaa teoksen esittämästä luonnosta monipuolisemman kuvan. Se toimii samalla teoksen kokonaistulkintaa kokoavana menetelmänä.
Tutkielma pohtii lisäksi kielen mahdollisuuksia ja rajoituksia esittää luontoa. Ei-inhimilliselle luonnolle annetut, inhimillisen kielen avulla tuotetut, merkitykset näyttävät tutkielman mukaan sisältävän selkeitä rajoituksia siinä suhteessa, mitä ja miten luontoa esitetään. Ekokriittinen luenta tuo Valkeapään teoksesta esille keinoja, jolla se esittää, edustaa ja puhuu luonnon puolesta.
Valkeapään teosta lähestytään tutkimuksessa ekokriittisestä näkökulmasta käsin. Keskeisimmät tutkimuskysymykset rajautuvat koskemaan kohteessa esitettyjä luontoelementtejä, aurinkoa ja poroa. Työssä kysytään, mitä ja miten luonto esitetään näiden konkreettisten elementtien kautta. Keskeisin kysymys on saada selville, millainen luontosuhde kohdeteoksesta välittyy.
Kohdeteoksessa on yhtä aikaa läsnä eri taiteen lajeja: kuva, sana ja musiikki. Tästä johtuen teoksen kokonaistulkinnan kannalta on hyödyllistä yhdistää luentaan intermediaalisuuden käsite. Työssä lähestytään Valkeapään teoksen sisältämiä taidelajeja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.
Tutkimusmetodina käytetään runo- ja kuva-analyysia. Analyysiin yhdistetään tulkintavaiheessa saamelaisessa kulttuurissa tunnettuja myyttejä ja metaforia. Haastetta lisää joikumusiikin ymmärtäminen osana teosta ja sen välitön yhteys teoksen runoihin. Ekokriittisestä teoriasta hyödynnetään elämäntapaan, omistamiseen, luonnon prosesseihin ja pastoraaliin liittyviä käsitteitä. Eri viestintäkeinojen rinnakkainen ja yhtäaikainen tarkastelu tuottaa teoksen esittämästä luonnosta monipuolisemman kuvan. Se toimii samalla teoksen kokonaistulkintaa kokoavana menetelmänä.
Tutkielma pohtii lisäksi kielen mahdollisuuksia ja rajoituksia esittää luontoa. Ei-inhimilliselle luonnolle annetut, inhimillisen kielen avulla tuotetut, merkitykset näyttävät tutkielman mukaan sisältävän selkeitä rajoituksia siinä suhteessa, mitä ja miten luontoa esitetään. Ekokriittinen luenta tuo Valkeapään teoksesta esille keinoja, jolla se esittää, edustaa ja puhuu luonnon puolesta.