Perevodchik - "nevidimka". Issledovanie statusa perevodchika v mezhdunarodnyh projektah = Näkymätön tulkki. Tutkimuksen kohteena tulkin status kansainvälisissä hankkeissa.
PAKKI, VIKTORIA (2014)
PAKKI, VIKTORIA
2014
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402141126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402141126
Tiivistelmä
Виктория Пакки. Переводчик — «невидимка». Исследование статуса переводчика в международных проектах.
Tulkin status on laajalti epäselvä käsite, vaikka termiä käytetään käännöstieteellisessä kirjallisuudessa. Tulkin statusta ei ole kuitenkaan tutkittu kieliparissa suomi-venäjä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan tulkin asemaa ja tulkin työhön suhtautumisesta työympäristössä suomalais-venäläiset hankkeet. Tutkielmassa on esillä tulkkien ja projektikoordinaattorien näkökulmia. Suomen ja Venäjän välinen hanketyö on jatkunut jo yli 20 vuotta, ja hankkeiden määrä yltää vuodessa kahteensataan. Tutkielmassa projektikoordinaattorista käytetään myös termiä asiakas.
Kyseinen työ nojautuu osittain Anthony Pymin tekemään tutkimukseen "The Status of the Translation in the European Union", ja tukipilarina toimii asioimistukin ammattisäännöstö, joka on Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton laatima. Ammattisäännöstö verrataan venäläiseen tulkin käyttäytymissuositukseen ja kansainväliseen tulkin etiikan säännöstöön. Tutkimusmateriaali tutkitaan nimenomaan näiden yllämainittujen aineistojen kautta ja pohditaan ratkaisuja, joita esimerkiksi, ammattisäännöstö ei anna suoranaisesti.
Tutkimuksen päämenetelmä on kysely. Kyselyyn tulkin ammatista ja työstä vastasivat yhteensä 69 tulkkia ja 47 projektikoordinaattoria (24 suomalaista ja 23 venäläistä). Tutkimukseen vastanneista tulkeista vain 19 oli koulutukseltaan tulkkeja, muilla oli perinteisten kielten eri alan tutkintoja. Molempien kyselylomakkeiden kysymykset olivat laadittu siten, että ne heijastivat toisiaan. Tämä antoi mahdollisuuden tutkia samaa asiaa kahdesta eri näkökulmasta. Kysymykset koskivat tulkin työtä, etiikkaa, koulutusta ja asiakkaan ja tulkin välistä työskentelyä. Kansainvälinen viestintä tuli esille tutkimuksessa tulkin työympäristönä. Siihen liittyvät kulttuurierot - ja konfliktit käsittivät keskeisiä kysymyksiä tulkin ammattikuvassa.
Tämän pro gradu - tutkielman hypoteesi oli seuraava: tulkin status on alhainen. Tutkimuksessa esitetty teoria osoitti hypoteesin puoliksi todeksi: tulkin luonnetta ei ymmärretä, mistä johtuu tulkin ammatin vähäinen arvostus. Tutkimus ei suoranaisesti osoittanut tulkin statusta huonoksi, vaan tulos oli yllättävä. Ilmeni, että suurin osa tulkeista ei selitä asiakkaalle hänen ja omaa rooliaan tulkkausprosessissa ennen tulkkauksen toimeksiantoa. Vain 30 % asiakkaista vastasi, että tulkki oli neuvonut tätä ennen tulkkausta. Asiakkaan tietämättömyys omasta roolistaan tulkkauksen aikana johtaa erilaisiin ongelmiin ja epätoivottuun tulkkaustulokseen. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että osa vastanneista asiakkaista ei arvosta tulkin koulutusta. Toisaalta tulkin arvostus kasvoi hänen kokemuksestaan. Asiakkaat olivat tyytyväisiä tulkin työhön, kun tämä toimi tulkin etiikan puitteissa, ja vastasi ammattipätevyyksiltään.
Tulkin status on laajalti epäselvä käsite, vaikka termiä käytetään käännöstieteellisessä kirjallisuudessa. Tulkin statusta ei ole kuitenkaan tutkittu kieliparissa suomi-venäjä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan tulkin asemaa ja tulkin työhön suhtautumisesta työympäristössä suomalais-venäläiset hankkeet. Tutkielmassa on esillä tulkkien ja projektikoordinaattorien näkökulmia. Suomen ja Venäjän välinen hanketyö on jatkunut jo yli 20 vuotta, ja hankkeiden määrä yltää vuodessa kahteensataan. Tutkielmassa projektikoordinaattorista käytetään myös termiä asiakas.
Kyseinen työ nojautuu osittain Anthony Pymin tekemään tutkimukseen "The Status of the Translation in the European Union", ja tukipilarina toimii asioimistukin ammattisäännöstö, joka on Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton laatima. Ammattisäännöstö verrataan venäläiseen tulkin käyttäytymissuositukseen ja kansainväliseen tulkin etiikan säännöstöön. Tutkimusmateriaali tutkitaan nimenomaan näiden yllämainittujen aineistojen kautta ja pohditaan ratkaisuja, joita esimerkiksi, ammattisäännöstö ei anna suoranaisesti.
Tutkimuksen päämenetelmä on kysely. Kyselyyn tulkin ammatista ja työstä vastasivat yhteensä 69 tulkkia ja 47 projektikoordinaattoria (24 suomalaista ja 23 venäläistä). Tutkimukseen vastanneista tulkeista vain 19 oli koulutukseltaan tulkkeja, muilla oli perinteisten kielten eri alan tutkintoja. Molempien kyselylomakkeiden kysymykset olivat laadittu siten, että ne heijastivat toisiaan. Tämä antoi mahdollisuuden tutkia samaa asiaa kahdesta eri näkökulmasta. Kysymykset koskivat tulkin työtä, etiikkaa, koulutusta ja asiakkaan ja tulkin välistä työskentelyä. Kansainvälinen viestintä tuli esille tutkimuksessa tulkin työympäristönä. Siihen liittyvät kulttuurierot - ja konfliktit käsittivät keskeisiä kysymyksiä tulkin ammattikuvassa.
Tämän pro gradu - tutkielman hypoteesi oli seuraava: tulkin status on alhainen. Tutkimuksessa esitetty teoria osoitti hypoteesin puoliksi todeksi: tulkin luonnetta ei ymmärretä, mistä johtuu tulkin ammatin vähäinen arvostus. Tutkimus ei suoranaisesti osoittanut tulkin statusta huonoksi, vaan tulos oli yllättävä. Ilmeni, että suurin osa tulkeista ei selitä asiakkaalle hänen ja omaa rooliaan tulkkausprosessissa ennen tulkkauksen toimeksiantoa. Vain 30 % asiakkaista vastasi, että tulkki oli neuvonut tätä ennen tulkkausta. Asiakkaan tietämättömyys omasta roolistaan tulkkauksen aikana johtaa erilaisiin ongelmiin ja epätoivottuun tulkkaustulokseen. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että osa vastanneista asiakkaista ei arvosta tulkin koulutusta. Toisaalta tulkin arvostus kasvoi hänen kokemuksestaan. Asiakkaat olivat tyytyväisiä tulkin työhön, kun tämä toimi tulkin etiikan puitteissa, ja vastasi ammattipätevyyksiltään.