"Tyrmistyttävää aivopesua" : ideologia uskonnonopetusta käsittelevissä lehtiartikkeleissa vuonna 1972
UHARI, MARKKU (2013)
UHARI, MARKKU
2013
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401031000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401031000
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia ideologioita uskonnonopetusta käsittelevissä lehtikirjoituksissa ilmenee. Aineisto on kerätty vuodelta 1972. Vuonna 1972 tunnustuksellinen uskonnonopetus nousi julkiseksi keskustelunaiheeksi muun muassa peruskoulun alkamisen vuoksi sekä siksi, että eduskunta vapautti uskonnonopettajan virat opettajille, jotka eivät kuuluneet evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Ideologiaa tarkastellaan siksi, että aika on historiassa nähty poliittisesti vahvasti polarisoituneena vasemmiston ja oikeiston välisenä valtakamppailuna.
Tutkimusaineistoksi on otettu viisi suomalaista päivälehteä, joista neljä oli vuonna 1972 puoluepoliittisesti sitoutuneita. Ilkka oli Keskustapuolueen, Uusi Suomi Kansallisen Kokoomuksen, Kansan Uutiset Suomen Kansan Demokraattisen Liiton ja Suomen Kommunistisen Puolueen ja Suomen Sosialidemokraatti Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen äänenkannattaja. Lisäksi aineistossa tarkasteltu Helsingin Sanomat edustaa puoluepoliittisesti sitoutumatonta sanomalehteä. Aineiston analyysimenetelmänä sovellettiin kriittistä diskurssianalyysiä ja artikulaatioteoriaa. Lehdistöaineiston lisäksi apuna on käytetty eduskunnan pöytäkirjoja, lakitekstejä ja puolueiden ohjelmia.
Tutkimusaineistosta on havaittavissa viisi ideologiaa, jotka esiintyvät lehtijutuissa. Isänmaallis-konservatiivisessa ideologiassa tunnustuksellinen uskonnonopetus nähdään suomalaisen kristillisen perinteen jatkajana. Sosialistisessa ideologiassa puolestaan koulujen uskonnonopetus koetaan porvariston tapana ylläpitää valtahegemoniaansa. Liberaalissa ideologiassa puolestaan uskonnonopetuksen tehtäväksi nähdään opettaa nuorista eri kulttuurien ymmärtäjiä ja hyväksyjiä. Uskontokriittisessä ideologiassa yhteiskunnasta halutaan kokonaan sekulaari. Byrokraattisessa ideologiassa puolestaan korostuu yhteiskunnan virkamiesten valta, ja uskonto näyttäytyy yhtenä käsiteltävänä asiana muiden joukossa.
Tutkimus nivoutuu osaksi lehdistöhistoriaa sekä uskontojournalismin tutkimusta. Tutkimuksen havaintoja peilataan maallistumisparadigmaan pohtimalla, onko uskonto todella koskaan menettänyt merkitystään julkisuudessa. Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen COMETin hallinnoiman "Uskontojournalismi globalisoituvassa maailmassa" -tutkimushankkeen ohjauksessa.
Tutkimusaineistoksi on otettu viisi suomalaista päivälehteä, joista neljä oli vuonna 1972 puoluepoliittisesti sitoutuneita. Ilkka oli Keskustapuolueen, Uusi Suomi Kansallisen Kokoomuksen, Kansan Uutiset Suomen Kansan Demokraattisen Liiton ja Suomen Kommunistisen Puolueen ja Suomen Sosialidemokraatti Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen äänenkannattaja. Lisäksi aineistossa tarkasteltu Helsingin Sanomat edustaa puoluepoliittisesti sitoutumatonta sanomalehteä. Aineiston analyysimenetelmänä sovellettiin kriittistä diskurssianalyysiä ja artikulaatioteoriaa. Lehdistöaineiston lisäksi apuna on käytetty eduskunnan pöytäkirjoja, lakitekstejä ja puolueiden ohjelmia.
Tutkimusaineistosta on havaittavissa viisi ideologiaa, jotka esiintyvät lehtijutuissa. Isänmaallis-konservatiivisessa ideologiassa tunnustuksellinen uskonnonopetus nähdään suomalaisen kristillisen perinteen jatkajana. Sosialistisessa ideologiassa puolestaan koulujen uskonnonopetus koetaan porvariston tapana ylläpitää valtahegemoniaansa. Liberaalissa ideologiassa puolestaan uskonnonopetuksen tehtäväksi nähdään opettaa nuorista eri kulttuurien ymmärtäjiä ja hyväksyjiä. Uskontokriittisessä ideologiassa yhteiskunnasta halutaan kokonaan sekulaari. Byrokraattisessa ideologiassa puolestaan korostuu yhteiskunnan virkamiesten valta, ja uskonto näyttäytyy yhtenä käsiteltävänä asiana muiden joukossa.
Tutkimus nivoutuu osaksi lehdistöhistoriaa sekä uskontojournalismin tutkimusta. Tutkimuksen havaintoja peilataan maallistumisparadigmaan pohtimalla, onko uskonto todella koskaan menettänyt merkitystään julkisuudessa. Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen COMETin hallinnoiman "Uskontojournalismi globalisoituvassa maailmassa" -tutkimushankkeen ohjauksessa.