Groteski voima : groteskin luoma vieraannuttaminen Emilia Pöyhösen näytelmässä kuka tahansa meistä - dokumentti
HÄKLI, MAIA (2013)
HÄKLI, MAIA
2013
Teatterin ja draaman tutkimus - Theatre and Drama Research
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312201779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312201779
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsiteltiin Emilia Pöyhösen näytelmää kuka tahansa meistä - dokumentti. Tutkimuksessa etsittiin näytelmän vieraannuttamista tuottavia keinoja sen groteskeja tyylipiirteitä erittelemällä ja kysyttiin, millaista yhteiskunnallista ajattelua niistä on mahdollista lukea.
Tutkimusprosessi oli komparatiivista, tulkitsevaa draamantutkimusta. Näytelmän kuka tahansa meistä - dokumentti kieltä ja rakennetta verrattiin eri teoreetikoiden käsityksiin vieraannuttamisesta ja taiteen ja yhteiskunnan suhteesta. Näytelmän vieraannuttamista tuottavien keinojen osoitettiin sisältävän piirteitä Bertolt Brechtin dialektisesta dramaturgiasta, Irma Perttulan groteskista häirinnästä sekä Nicholas Bourriaud'n relationaalisesta estetiikasta. Samalla perusteltiin, että koska näytelmässä kohtaavat useat vastaanottoprosessin horjuttamiseen pyrkivät perinteet, on sen vieraannuttamista mielekästä tarkastella lajirajojen rikkomisesta syntyvän groteskin tyylin käsitteistöllä.
Tutkimuksessa osoitettiin, että näytelmän kuka tahansa meistä - dokumentti groteskin tyylin luomassa vieraannuttamisessa yhdistyvät Bertolt Brechtin vieraannuttamisefektin yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävä rakenne sekä postmodernille taiteelle ominainen useiden heterogeenisten totuuksien tunnustaminen. Näytelmän vieraannuttamiselle osoittautui ominaiseksi eri tyylilajien, todellisuustasojen ja tulkintahorisonttien sekoittaminen. Myös lukijan todellisuus eli lukuhetken preesens on yksi näytelmän tapahtumisen taso. Lukijalle asettuvat tulkinnalliset valinnat osoittautuivat osaksi teoksen materiaalia.
Tutkimuksessa osoitettiin, että näytelmän kuka tahansa meistä - dokumentti yhteiskunnallinen ajattelu tiivistyy sen tavassa luoda useita tulkinnallisia ehdotuksia. Yhteiskunnallinen viesti sisältyy näytelmän tapaan tunnustaa monimuotoisuutta ja rinnakkain elämisen mahdollisuutta. Kun todellisuuden tasot kerrostuvat, sosiaalisten todellisuuksien ja niihin kytkeytyvien poliittisten ja moraalisten koodistojen yksiselitteisyys kyseenalaistuu. Näytelmä yhtä aikaa pakenee poliittisuutta väittämistä ja on suhteessa siihen. Yhteiskunnallista ajattelua kuvaa Claire Bishopin taiteen itseisarvoa korostava politiikkanäkemys, jonka mukaan taiteen yhteiskunnallinen tehtävä on moraalin, arvojen ja käytetyn kielen jatkuvassa kyseenalaistamisessa.
Tutkimusprosessi oli komparatiivista, tulkitsevaa draamantutkimusta. Näytelmän kuka tahansa meistä - dokumentti kieltä ja rakennetta verrattiin eri teoreetikoiden käsityksiin vieraannuttamisesta ja taiteen ja yhteiskunnan suhteesta. Näytelmän vieraannuttamista tuottavien keinojen osoitettiin sisältävän piirteitä Bertolt Brechtin dialektisesta dramaturgiasta, Irma Perttulan groteskista häirinnästä sekä Nicholas Bourriaud'n relationaalisesta estetiikasta. Samalla perusteltiin, että koska näytelmässä kohtaavat useat vastaanottoprosessin horjuttamiseen pyrkivät perinteet, on sen vieraannuttamista mielekästä tarkastella lajirajojen rikkomisesta syntyvän groteskin tyylin käsitteistöllä.
Tutkimuksessa osoitettiin, että näytelmän kuka tahansa meistä - dokumentti groteskin tyylin luomassa vieraannuttamisessa yhdistyvät Bertolt Brechtin vieraannuttamisefektin yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävä rakenne sekä postmodernille taiteelle ominainen useiden heterogeenisten totuuksien tunnustaminen. Näytelmän vieraannuttamiselle osoittautui ominaiseksi eri tyylilajien, todellisuustasojen ja tulkintahorisonttien sekoittaminen. Myös lukijan todellisuus eli lukuhetken preesens on yksi näytelmän tapahtumisen taso. Lukijalle asettuvat tulkinnalliset valinnat osoittautuivat osaksi teoksen materiaalia.
Tutkimuksessa osoitettiin, että näytelmän kuka tahansa meistä - dokumentti yhteiskunnallinen ajattelu tiivistyy sen tavassa luoda useita tulkinnallisia ehdotuksia. Yhteiskunnallinen viesti sisältyy näytelmän tapaan tunnustaa monimuotoisuutta ja rinnakkain elämisen mahdollisuutta. Kun todellisuuden tasot kerrostuvat, sosiaalisten todellisuuksien ja niihin kytkeytyvien poliittisten ja moraalisten koodistojen yksiselitteisyys kyseenalaistuu. Näytelmä yhtä aikaa pakenee poliittisuutta väittämistä ja on suhteessa siihen. Yhteiskunnallista ajattelua kuvaa Claire Bishopin taiteen itseisarvoa korostava politiikkanäkemys, jonka mukaan taiteen yhteiskunnallinen tehtävä on moraalin, arvojen ja käytetyn kielen jatkuvassa kyseenalaistamisessa.