Varhaisen vanhemmuussuhteen laadun yhteys lapsen tarkkaavuuden vinoumien ja ahdistusoireiden kehittymiseen
HEISKANEN, AINO (2013)
HEISKANEN, AINO
2013
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312201777
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312201777
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaisen vanhemmuussuhteen laadun yhteyttä lapsen tunteidensäätelyyn ja sitä ilmentäviin tarkkaavuuden vinoumiin keskilapsuudessa. Aikaisemman tutkimuksen mukaan varhaisessa vanhemmuussuhteessa tyydyttämättömät läheisyyden ja itsenäisyyden tarpeet voivat vaikuttaa tarkkaavuuden suuntautumiseen. Tämä voi ilmetä tarpeisiin liittyvien emotionaalisten ärsykkeiden ylivalppaana havaitsemisena tai välttämisenä. Tarkkaavuuden vinoumat vääristävät havaitsemista ja ne on liitetty mielenterveyden ongelmien, muun muassa ahdistushäiriöiden, syntyyn ja ylläpysymiseen. Tämän vuoksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita myös tarkkaavuuden vinoumien mahdollisista yhteyksistä lasten ahdistusoireisiin.
Tutkimusaineisto koostui 126:a perheestä, jotka valittiin suuremman pitkittäistutkimuksen aineistosta. Lasten vanhemmat arvioivat vanhemmuussuhdetta lasten ollessa 12 kuukauden ikäisiä ja lasten ahdistusoireita lasten ollessa 6-7-vuotiaita. Lapset osallistuivat tarkkaavuutta mittaavaan dot probe -kokeeseen keskimäärin 10 v 6 kk ikäisinä. Koetilanteet oli suunniteltu herättämään läheisyyden ja itsenäisyyden tarpeisiin liittyviä työmalleja ja niitä ilmentäviä tarkkaavuuden vinoumia. Aineistoa analysoitiin toistomittausten varianssianalyysillä.
Tulosten mukaan ongelmallinen vanhemmuussuhde oli yhteydessä dot probe -kokeessa mitattuihin tarkkaavuuden vinoumiin. Lasten, joilla on ongelmallinen vanhemmuussuhde, havaittiin kääntävän tarkkaavuutensa kohti vihaista ilmettä turvallista vuorovaikutusta kuvaavassa tilanteessa ja välttävän vihaista ilmettä itsenäisyyden tarvetta uhkaavassa tilanteessa. Lapsilla, joiden suhde vanhempaan on toimiva, ei havaittu tarkkaavuuden vinoumia. Myös ahdistusoireiden havaittiin olevan yhteydessä tarkkaavuuden vinoumiin. Vinouma kohti vihaista ilmettä turvallista vuorovaikutusta kuvaavassa tilanteessa oli yhteydessä ahdistusoireisiin. Lisäksi vihaisen ilmeen välttäminen pitkällä ärsykkeen esitysajalla oli yhteydessä matalaan ahdistustasoon.
Tutkimustulosten perusteella varhaisen vanhemmuussuhteen laadulla on pitkäaikaisia yhteyksiä lapsen tunteidensäätelyn ja tarkkaavuuden vinoumien kehittymiseen. Toimimattomilla tunteidensäätelyn keinoilla on taipumus yleistyä yksittäisestä vanhemmuussuhteesta yksilön yleiseksi toimintamalliksi, joten tulokset ohjaavat puuttumaan jo lieviin ongelmiin varhaisessa vuorovaikutuksessa. Tarkkaavuuden vinoumien yhteys ahdistusoireisiin viittaa siihen, että varhaisen vuorovaikutuksen tukemisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös lapsen mielenterveyden kehittymiseen.
Tutkimusaineisto koostui 126:a perheestä, jotka valittiin suuremman pitkittäistutkimuksen aineistosta. Lasten vanhemmat arvioivat vanhemmuussuhdetta lasten ollessa 12 kuukauden ikäisiä ja lasten ahdistusoireita lasten ollessa 6-7-vuotiaita. Lapset osallistuivat tarkkaavuutta mittaavaan dot probe -kokeeseen keskimäärin 10 v 6 kk ikäisinä. Koetilanteet oli suunniteltu herättämään läheisyyden ja itsenäisyyden tarpeisiin liittyviä työmalleja ja niitä ilmentäviä tarkkaavuuden vinoumia. Aineistoa analysoitiin toistomittausten varianssianalyysillä.
Tulosten mukaan ongelmallinen vanhemmuussuhde oli yhteydessä dot probe -kokeessa mitattuihin tarkkaavuuden vinoumiin. Lasten, joilla on ongelmallinen vanhemmuussuhde, havaittiin kääntävän tarkkaavuutensa kohti vihaista ilmettä turvallista vuorovaikutusta kuvaavassa tilanteessa ja välttävän vihaista ilmettä itsenäisyyden tarvetta uhkaavassa tilanteessa. Lapsilla, joiden suhde vanhempaan on toimiva, ei havaittu tarkkaavuuden vinoumia. Myös ahdistusoireiden havaittiin olevan yhteydessä tarkkaavuuden vinoumiin. Vinouma kohti vihaista ilmettä turvallista vuorovaikutusta kuvaavassa tilanteessa oli yhteydessä ahdistusoireisiin. Lisäksi vihaisen ilmeen välttäminen pitkällä ärsykkeen esitysajalla oli yhteydessä matalaan ahdistustasoon.
Tutkimustulosten perusteella varhaisen vanhemmuussuhteen laadulla on pitkäaikaisia yhteyksiä lapsen tunteidensäätelyn ja tarkkaavuuden vinoumien kehittymiseen. Toimimattomilla tunteidensäätelyn keinoilla on taipumus yleistyä yksittäisestä vanhemmuussuhteesta yksilön yleiseksi toimintamalliksi, joten tulokset ohjaavat puuttumaan jo lieviin ongelmiin varhaisessa vuorovaikutuksessa. Tarkkaavuuden vinoumien yhteys ahdistusoireisiin viittaa siihen, että varhaisen vuorovaikutuksen tukemisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös lapsen mielenterveyden kehittymiseen.