Kehtokirjasta Koiramäkeen. Vammalan kirjaimagon kehitys Tyrvään Sanomissa 1979-1996.
NASKALI, EMMA (2013)
NASKALI, EMMA
2013
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312181757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312181757
Tiivistelmä
Nykyistä Sastamalan kaupunkia kutsutaan kirjakaupungiksi. Ennen kuntaliitoksen myötä syntynyttä Sastamalaa kirjakaupungiksi kutsuttiin Vammalan kaupunkia. Tutkimukseni aiheena on tarkastella Vammalan kaupungin kirjaan liittyvän imagon kehitystä 1980- ja 1990-luvuilla. Tutkin, millaisen kuvan paikallislehti Tyrvään Sanomat antaa kirjaimagon kehityksestä ja millainen rooli lehdellä itsellään on kirjaimagon rakentumisvaiheissa. Tavoitteenani on luoda kokonaiskuva kirjaimagon kehityksestä, esitellä imagon ominaisuuksia sekä pohtia paikallislehden roolia kirjaimagon alkuaikoina.
Tutkimusaineistoni koostuu Tyrvään Sanomien vuosikerroista 1979-1996. Lisäksi olen käyttänyt tutkimuksen tukena Sastamalan Joulu -lehtiä ja Pirkanmaan vuosikirjoja. Tutkimusmenetelminäni olen käyttänyt aineiston ryhmittelyä, sisällönanalyysiä ja mallintamista. Ryhmittely on auttanut hajanaisen mutta erittäin runsaan lähdeaineiston rajaamisessa ja teemoittain jakamisessa. Sisällönanalyysin periaatteet ovat olleet luonteva näkökulma aineiston kuvailussa ja Tyrvään Sanomien roolin tulkinnassa. Mallintaminen on tullut osaksi tutkimusta kun olen halunnut yhdistää toisiinsa imagon käsitteellisen kehityksen ja tutkimusaineistoni antaman kuvan imagon rakentumishistoriasta. Luon tutkimuksessani vaiheittaisen mallin kirjaimagon kehityksestä ja perustelen historiantutkimuksen näkökulman avulla, miksi aiemmin esimerkiksi maantieteellisessä imagotutkimuksessa käytetyt vaiheittaiset mallit eivät palvele tarkoitustaan tässä tutkimuksessa.
Pohdin kirjaimagon kehitystä erityisesti Tyrvään Sanomien ja historian käytön näkökulmasta. Tutkimukseni keskeinen tulos on Tyrvään Sanomien rooli aktiivisena toimijana; imagon perusteiden esittelijänä, imagoidean ja imagon käytön uutisoijana sekä imagokeskustelun ylläpitäjänä. Paikallislehti ei siis ole ollut vain tietoa välittävä media. Tutkimustuloksen merkitys heijastuu nykypäivän imagotyöhön: media-alalla viime vuosikymmenten aikana tapahtuneista suurista muutoksista huolimatta paikallisen median rooli imagonrakennuksen eri vaiheissa on merkittävä.
Tutkimusaineistoni koostuu Tyrvään Sanomien vuosikerroista 1979-1996. Lisäksi olen käyttänyt tutkimuksen tukena Sastamalan Joulu -lehtiä ja Pirkanmaan vuosikirjoja. Tutkimusmenetelminäni olen käyttänyt aineiston ryhmittelyä, sisällönanalyysiä ja mallintamista. Ryhmittely on auttanut hajanaisen mutta erittäin runsaan lähdeaineiston rajaamisessa ja teemoittain jakamisessa. Sisällönanalyysin periaatteet ovat olleet luonteva näkökulma aineiston kuvailussa ja Tyrvään Sanomien roolin tulkinnassa. Mallintaminen on tullut osaksi tutkimusta kun olen halunnut yhdistää toisiinsa imagon käsitteellisen kehityksen ja tutkimusaineistoni antaman kuvan imagon rakentumishistoriasta. Luon tutkimuksessani vaiheittaisen mallin kirjaimagon kehityksestä ja perustelen historiantutkimuksen näkökulman avulla, miksi aiemmin esimerkiksi maantieteellisessä imagotutkimuksessa käytetyt vaiheittaiset mallit eivät palvele tarkoitustaan tässä tutkimuksessa.
Pohdin kirjaimagon kehitystä erityisesti Tyrvään Sanomien ja historian käytön näkökulmasta. Tutkimukseni keskeinen tulos on Tyrvään Sanomien rooli aktiivisena toimijana; imagon perusteiden esittelijänä, imagoidean ja imagon käytön uutisoijana sekä imagokeskustelun ylläpitäjänä. Paikallislehti ei siis ole ollut vain tietoa välittävä media. Tutkimustuloksen merkitys heijastuu nykypäivän imagotyöhön: media-alalla viime vuosikymmenten aikana tapahtuneista suurista muutoksista huolimatta paikallisen median rooli imagonrakennuksen eri vaiheissa on merkittävä.