Kunnan asukkaan oikeus osallistumiseen ja vaikuttamiseen kunnallisessa päätöksenteossa
NORRBO, ULLA (2013)
NORRBO, ULLA
2013
Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312111729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312111729
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana on kansanvallan periaatteeseen sisältyvä yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen (PL 2.2 §). Kansanvallan periaate toteutuu aidoimmillaan kunnallisessa itsehallinnossa, jossa kuntalaisten demokraattisten oikeuksien toteutuminen muodostaa kunnallisen kansanvallan perustan. Kuntalainen on lähtökohtaisesti aktiivinen ja halukas osallistumaan itseään ja muita koskevaan päätöksentekoon silloin, kun kokee aidosti voivansa vaikuttaa. Lainopillisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lainsäädännössä on turvattu kuntalaisen perustuslaillinen oikeus kunnan toimintaan osallistumiseksi ja vaikuttamiseksi sekä mitä arvoja ja periaatteita lainsäätäjä on tässä yhteydessä vahvimmin painottanut. Pohdittavana ovat myös ne edellytykset, jotka käytännön tasolla mahdollistavat kuntalaisen oikeuksien toteutumisen.
Lainsäädäntö määrittelee ja rajaa kunnan asukkaan käytettävissä olevia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja eri tavoin kunnan eri toimialoilla. Osallistumisoikeuden laajuus ja sisältö kuntalaista henkilökohtaisesti koskevassa asiassa esimerkiksi sosiaalitoimen alalla on erilainen kuin kuntalaisen yleinen osallistumisoikeus osana laajempaa kuntalaisten joukkoa vaikkapa kouluverkkoa koskevassa asiassa. Tutkimuksessa jäsennetään kunnan asukkaan osallistumis-oikeutta kunnallisessa päätöksenteossa yleisesti sekä elinympäristöä koskevassa päätöksen-teossa, jota tulkitaan kaavoitusprosessiin liittyvän sääntelyn avulla.
Oikeusdogmaattisen tutkimusmetodin perusteella kunnallista toimintaa ohjaavilla säädöksillä, kuten kuntalailla, hallintolailla, julkisuuslailla sekä maankäyttö- ja rakennuslailla on keskeisin sija lähdeaineistossa, mutta myös normeja heikommin velvoittavaa lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta on hyödynnetty.
Lainsäädännöllä on luotu hyvät lähtökohdat kuntalaisen osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Oikeuksien täysimääräinen toteutuminen edellyttää kuitenkin niin hallinnon kuin kuntalaisenkin aktiivisuutta. Lainvalmistelun yhteydessä on useasti painotettu kuntalaisen osallistumisoikeuksien toteutumisen tärkeyttä, mutta kunnallisen itsehallinnon ja edustuksellisuuden periaatteiden vahvan painottumisen vuoksi osallistumis- ja vaikuttamisoikeutta edistävä lainsäädäntö on pääosin väljää, lähinnä hallinnon menettelytapoja ohjaavaa sääntelyä. Käytännössä kunnan hallinnossa ratkaistaan, mikä on riittävää kuntalaisen osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamiseksi ja missä määrin yhdenmukaisia osallistumis-oikeuksia ja suoraa kansanvaltaa ollaan valmiita edistämään.
Lainsäädäntö määrittelee ja rajaa kunnan asukkaan käytettävissä olevia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja eri tavoin kunnan eri toimialoilla. Osallistumisoikeuden laajuus ja sisältö kuntalaista henkilökohtaisesti koskevassa asiassa esimerkiksi sosiaalitoimen alalla on erilainen kuin kuntalaisen yleinen osallistumisoikeus osana laajempaa kuntalaisten joukkoa vaikkapa kouluverkkoa koskevassa asiassa. Tutkimuksessa jäsennetään kunnan asukkaan osallistumis-oikeutta kunnallisessa päätöksenteossa yleisesti sekä elinympäristöä koskevassa päätöksen-teossa, jota tulkitaan kaavoitusprosessiin liittyvän sääntelyn avulla.
Oikeusdogmaattisen tutkimusmetodin perusteella kunnallista toimintaa ohjaavilla säädöksillä, kuten kuntalailla, hallintolailla, julkisuuslailla sekä maankäyttö- ja rakennuslailla on keskeisin sija lähdeaineistossa, mutta myös normeja heikommin velvoittavaa lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta on hyödynnetty.
Lainsäädännöllä on luotu hyvät lähtökohdat kuntalaisen osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Oikeuksien täysimääräinen toteutuminen edellyttää kuitenkin niin hallinnon kuin kuntalaisenkin aktiivisuutta. Lainvalmistelun yhteydessä on useasti painotettu kuntalaisen osallistumisoikeuksien toteutumisen tärkeyttä, mutta kunnallisen itsehallinnon ja edustuksellisuuden periaatteiden vahvan painottumisen vuoksi osallistumis- ja vaikuttamisoikeutta edistävä lainsäädäntö on pääosin väljää, lähinnä hallinnon menettelytapoja ohjaavaa sääntelyä. Käytännössä kunnan hallinnossa ratkaistaan, mikä on riittävää kuntalaisen osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamiseksi ja missä määrin yhdenmukaisia osallistumis-oikeuksia ja suoraa kansanvaltaa ollaan valmiita edistämään.