Verkko-osallistuminen ministeriöiden arjessa ja linjoissa. Valtioneuvoston verkko-osallistumiskehitys asiantuntijavirkamiesten näkökulmasta.
DEMIRBAS, SAMI (2013)
DEMIRBAS, SAMI
2013
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312101707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312101707
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani valtioneuvostossa harjoitettavan verkko-osallistumisen tilaa ja kehitystä kansalaisten ja sidosryhmien kuulemisessa. Tarkastelu painottuu Suomessa 2000-luvun puolivälin jälkeen luodun valtioneuvoston demokratiapolitiikan näkökulmaan. Demokratiapolitiikan avulla ministeriöissä on viime vuosina otettu käyttöön erilaisia osallistuvan demokratian muotoja. Niillä on haettu ratkaisuja ongelmiin, joita on ilmennyt viime vuosikymmenten aikana kansalaisten osallistumishalukkuudessa yhteiskunnallisiin asioihin. Alhaiset äänestysluvut, kansalaisten aiempaa heikompi kiinnittyminen poliittiseen järjestelmään ja politiikan henkilökohtaistuminen ovat saaneet hallinnot ympäri maailmaa miettimään uusia tapoja aktivoida ja osallistaa kansalaisiaan. Keskeistä tälle kehitykselle on ollut tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen demokratiakäytäntöjen (kuten kuuleminen, keskustelu, kysely ja tilaisuuksien järjestäminen) toteuttamisessa, mikä on synnyttänyt uusia verkkodemokratian muotoja.
Vaikka demokratiapolitiikan päällimmäisenä tarkoituksena on parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, virkamiestyön kehittäminen on todella tärkeää prosessin onnistumisen kannalta. Tämä huomio lisää entisestään tarvetta tutkia verkko-osallistumista virkamiesten ja hallintokulttuurin näkökulmasta, jotta demokratiapolitiikalle asetetut tavoitteet voisivat täysimääräisesti toteutua.
Tutkimustehtävänäni on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat verkko-osallistumisen kehitykseen, käyttöön ja jalkauttamiseen ministeriöissä. Tavoitteena on ymmärtää uusien demokratiainnovaatioiden käyttöönottoa, käyttöä ja vaikutuksia hallinnolle ja virkamiesten työhön. Tarkastelun rajaamista valtionhallinnon tasolle perustelen sillä, että tutkimustietoa valtionhallinnon verkko-osallistumisesta on kertynyt huomattavan vähän tähän mennessä. Täten tutkimuksessani haetaan vastausta seuraavaan kysymykseen: Mitkä tekijät vaikuttavat ministeriöiden verkko-osallistumiskehitykseen?
Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt asiantuntijahaastattelua. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jotta haastattelijoiden oma ääni saatiin mahdollisimman aitona kuuluviin. Kerätty aineisto koostuu ministeriöissä työskentelevien demokratiapolitiikan sekä hallinnon kehittämisen asiantuntijoiden haastatteluista. Tutkimuksessa käytetty viitekehyksessä on pyritty yhdistelemään kattavasti verkko-osallistumiseen liittyviä näkökulmia, jotta se olisi sovellettavissa tutkittavan ilmiön moniulotteisuudelle. Viitekehyksessä yhdistyvät seuraavat asiat: demokratiapolitiikassa verkko-osallistumiselle asetetut tavoitteet, osallistuvan demokratian vaikutukset virkamiesten rooliin, verkko-osallistumiseen liittyvä problematiikka ja organisaatiokulttuuri ja sen muutos.
Tutkielman tulokset osoittavat, että hallinnon näkökulmasta verkko-osallistumisessa on kysymys tekniikan sijaan organisaatioden toimintatavoista ja -kulttuurista. Aineiston perusteella ministeriöiden verkko-osallistumiskehitykseen vaikuttavat tekijät liittyvät demokratiapoliittiseen kehittämiseen, hallinnon kumppanuuskehitykseen, ministeriöiden toimintatapoihin sekä verkko-osallistumisen jalkauttamiseen.
Vaikka demokratiapolitiikan päällimmäisenä tarkoituksena on parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, virkamiestyön kehittäminen on todella tärkeää prosessin onnistumisen kannalta. Tämä huomio lisää entisestään tarvetta tutkia verkko-osallistumista virkamiesten ja hallintokulttuurin näkökulmasta, jotta demokratiapolitiikalle asetetut tavoitteet voisivat täysimääräisesti toteutua.
Tutkimustehtävänäni on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat verkko-osallistumisen kehitykseen, käyttöön ja jalkauttamiseen ministeriöissä. Tavoitteena on ymmärtää uusien demokratiainnovaatioiden käyttöönottoa, käyttöä ja vaikutuksia hallinnolle ja virkamiesten työhön. Tarkastelun rajaamista valtionhallinnon tasolle perustelen sillä, että tutkimustietoa valtionhallinnon verkko-osallistumisesta on kertynyt huomattavan vähän tähän mennessä. Täten tutkimuksessani haetaan vastausta seuraavaan kysymykseen: Mitkä tekijät vaikuttavat ministeriöiden verkko-osallistumiskehitykseen?
Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt asiantuntijahaastattelua. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jotta haastattelijoiden oma ääni saatiin mahdollisimman aitona kuuluviin. Kerätty aineisto koostuu ministeriöissä työskentelevien demokratiapolitiikan sekä hallinnon kehittämisen asiantuntijoiden haastatteluista. Tutkimuksessa käytetty viitekehyksessä on pyritty yhdistelemään kattavasti verkko-osallistumiseen liittyviä näkökulmia, jotta se olisi sovellettavissa tutkittavan ilmiön moniulotteisuudelle. Viitekehyksessä yhdistyvät seuraavat asiat: demokratiapolitiikassa verkko-osallistumiselle asetetut tavoitteet, osallistuvan demokratian vaikutukset virkamiesten rooliin, verkko-osallistumiseen liittyvä problematiikka ja organisaatiokulttuuri ja sen muutos.
Tutkielman tulokset osoittavat, että hallinnon näkökulmasta verkko-osallistumisessa on kysymys tekniikan sijaan organisaatioden toimintatavoista ja -kulttuurista. Aineiston perusteella ministeriöiden verkko-osallistumiskehitykseen vaikuttavat tekijät liittyvät demokratiapoliittiseen kehittämiseen, hallinnon kumppanuuskehitykseen, ministeriöiden toimintatapoihin sekä verkko-osallistumisen jalkauttamiseen.