Henkilöstöammattilaiset perehdytystyötä tukemassa - tarkastelussa perehdytyskoulutuksen vaikutukset
VAINIONPÄÄ, ELINA (2013)
VAINIONPÄÄ, ELINA
2013
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312091704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312091704
Tiivistelmä
Tämä tutkimus arvioi keskitetyn perehdytyskoulutuksen vaikutuksia kaupan alan organisaatiossa. Henkilöstöammattilaisten toteuttama koulutus on systemaattisen kehittämistyön tulos ja sen ensisijaisena tavoitteena on ollut esimiestyön tukeminen sekä uusien työntekijöiden oppimisen edistäminen. Henkilöstökoulutuksena toteutetun perehdytyksen vaikutuksia tarkastellaan esimiesten näkökulmasta ja tarkoituksena on selvittää seuraavia asioita: 1) Millaisin edellytyksin henkilöstökoulutus saa aikaan vaikuttavuutta? 2) Millä tavoin koulutuksenomainen perehdytys voi tukea käytännön perehdytystyötä? Millaista muutosta sillä on saatu aikaan? 3) Mitkä tekijät ovat yhteydessä koulutukseen osallistumiseen? Tutkimuksen taustalla on käytännöllinen intressi ja tuloksia tullaan hyödyntämään käyttöönotetun toimintamallin eteenpäin viemisessä sekä yleisen päätöksenteon tukena.
Tutkimusaineisto kerättiin sekä kyselylomakkeella (n=44) että teemahaastatteluin (n=6). Kyselylomakkeen vastausprosentiksi muodostui 54 %. Eri menetelmin kerätyillä aineistoilla oli tässä tutkimuksessa toisiaan täydentävä ja tukeva vaikutus. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysia käyttäen ja tulokset teemoiteltiin ryhmiin perehdytyskoulutuksille asetettujen tavoitteiden pohjalta.
Tutkimuksen mukaan koulutuksen osallistumiseen yhteydessä olevat tekijät liittyivät ennen kaikkea olosuhteisiin, jolloin ne ovat helpommin muutettavissa kuin esimerkiksi asenteisiin liittyvät tekijät. Toimipaikoissa, joissa koulutus oli otettu käyttöön, käyttäytymisessä oli tapahtunut positiivista muutosta niin esimies- kuin työntekijätasollakin. Tulosten mukaan perehdytyskoulutus ei merkittävästi ollut vähentänyt perehdytykseen käytettävää aikaa, vaan kyse oli ennemminkin laadun parantumisesta.
Tutkimus osoitti, että henkilöstökoulutuksena toteutettu perehdytys voi olla vaikuttavaa, jos kokonaisuus on suunniteltu käytännön tarpeet huomioiden. Koulutuksen tavoitteet pitää olla selkeästi määritelty ja eri osapuolten hyväksymiä. Toiminnan vaikuttavuus edellyttää eri osapuolten välistä luottamusta sekä selkeää roolien ja vastuiden jakoa.
Tutkimusaineisto kerättiin sekä kyselylomakkeella (n=44) että teemahaastatteluin (n=6). Kyselylomakkeen vastausprosentiksi muodostui 54 %. Eri menetelmin kerätyillä aineistoilla oli tässä tutkimuksessa toisiaan täydentävä ja tukeva vaikutus. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysia käyttäen ja tulokset teemoiteltiin ryhmiin perehdytyskoulutuksille asetettujen tavoitteiden pohjalta.
Tutkimuksen mukaan koulutuksen osallistumiseen yhteydessä olevat tekijät liittyivät ennen kaikkea olosuhteisiin, jolloin ne ovat helpommin muutettavissa kuin esimerkiksi asenteisiin liittyvät tekijät. Toimipaikoissa, joissa koulutus oli otettu käyttöön, käyttäytymisessä oli tapahtunut positiivista muutosta niin esimies- kuin työntekijätasollakin. Tulosten mukaan perehdytyskoulutus ei merkittävästi ollut vähentänyt perehdytykseen käytettävää aikaa, vaan kyse oli ennemminkin laadun parantumisesta.
Tutkimus osoitti, että henkilöstökoulutuksena toteutettu perehdytys voi olla vaikuttavaa, jos kokonaisuus on suunniteltu käytännön tarpeet huomioiden. Koulutuksen tavoitteet pitää olla selkeästi määritelty ja eri osapuolten hyväksymiä. Toiminnan vaikuttavuus edellyttää eri osapuolten välistä luottamusta sekä selkeää roolien ja vastuiden jakoa.