Kun kyläkoulu lakkautetaan : kokemuksia uudessa koulussa ensimmäisenä lukuvuonna
HYVÖNEN, JAANA (2013)
HYVÖNEN, JAANA
2013
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312091702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312091702
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkimusotteena käytetään sekä fenomenologista että fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kyläkoulun lakkauttamisen seurauksena uuteen kouluun siirtyneiden oppilaiden ensimmäistä kouluvuotta. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten oppilaat ja heidän vanhempansa kokevat siirtymisen kyläkoulusta suurempaan kouluun ja miten tuo muutos koetaan ensimmäisen lukuvuoden jälkeen. Tutkimustehtävä voidaan jakaa alatehtäviin, joita ovat: Mitä asioita tutkittavat pitävät positiivisina ja negatiivisina kyläkoulussa ja suuremmassa koulussa? Millaisia ennakkokäsityksiä tutkittavilla on suurempaan kouluun siirtymisestä? Kuinka koulun koko vaikuttaa oppimisympäristöön, oppimiseen ja kouluviihtyvyyteen oppilaiden ja heidän van-hempiensa mielestä?
Tutkimus suoritettiin kunnassa, jossa kyläkoulu lakkautettiin keväällä 2012 ja oppilaat siirtyivät suurempaan kouluun syksyllä 2012. Tutkimukseen osallistui 12 oppilasta sekä 8 vanhempaa. Aineistonhankintamenetelminä tutkimuksessa käytettiin haastattelua sekä kysely-lomaketta. Aineistonhankinta koostui kolmesta vaiheesta: syksyllä 2012 haastateltiin oppilaat sekä heidän vanhempansa, jouluna 2012 oppilaat vastasivat kyselylomakkeeseen ja keväällä 2013 oppilaat ja heidän vanhempansa haastateltiin uudelleen. Kokonaisuudessaan tutkimuksen aineisto koostui 40 haastattelusta sekä 12 kyselylomakkeesta.
Aineisto analysoitiin haastattelun analyysin, sisällönanalyysin ja narratiivisen analyysin avulla. Tutkimuksen mukaan suurin osa tutkimukseen osallistuneista koki kyläkoulun lakkaut-tamisen negatiivisena asiana, mutta uuteen kouluun siirtymisen jälkeen asioiden koettiin olevan hyvin. Joukossa oli muutamia tutkittavia, joiden mielestä uuteen kouluun siirtyminen oli positiivinen ja toivottu asia. Tutkimuksesta nousi esiin neljä erilaista koulunvaihtajatyyppiä, joista ilmenee tyypillisimmät ensimmäisen lukuvuoden tarinat: miten muutokseen suhtauduttiin, millaisia asioita korostettiin, miten koulun vaihtaminen ja uuteen kouluun sopeutuminen sujui ja miltä muutos tuntui ensimmäisen lukuvuoden jälkeen.
Kyläkoulun positiivisiksi asioiksi tutkimuksessa nousivat oppilaiden mukaan ystävyys-suhteet, opettajat ja koulun pihapiiri, kun taas vanhemmat korostivat koulun pienuutta, läheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Osa oppilaista oli sitä mieltä, että kyläkoulussa ei ole negatiivisia asioita, osa taas mainitsi kiusaamisen. Osa oppilaiden vanhemmista kertoi, ettei kyläkoulussa ole negatiivisia asioita, kun osa mainitsi kiusaamisen sekä oppilaiden vähyyden. Suuremman koulun positiivisina puolina oppilaiden keskuudessa nähtiin uudet kaverit, opettajat sekä se, että koulussa on kiva olla. Vanhemmat nimesivät suuremman koulun positiivisiksi puoliksi oppilaiden ystäväpiirin kasvun, opettajat sekä kodin ja koulun välisen kanssakäymisen. Osa oppilaista oli sitä mieltä, että suuremmassa koulussa ei ole negatiivisia asioita ja osa mainitsi härnäämisen. Osan vanhempien mielestä suuremmassa koulussa ei ole negatiivisia asioita ja osa heistä mainitsi useita yksittäisiä negatiivisia asioita.
Sekä oppilaat että heidän vanhempansa nimesivät ennakkokäsityksenä uudesta koulusta sen, että siellä on suurempi määrä oppilaita. Tämä nähtiin sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Positiiviseksi oppilaiden määrän teki se, että suuremmasta joukosta uusien ystävien löytäminen on helpompaa ja oppilaiden sosiaalinen ympäristö kasvaa. Negatiivisena oppilaiden suuri määrä nähtiin siksi, että huolena oli yksilöllisen opetuksen puuttuminen ja se, ehtiikö opettaja huomata kaiken tarpeellisen koulun arjessa.
Tutkimuksen mukaan suurin osa oppilaista viihtyi uudessa koulussa hyvin ja kaikki oppilaat olivat saaneet uusia ystäviä. Oppilaat korostivat ystävyyssuhteiden ja uusien kavereiden merkitystä. Koulun koolla ei nähty olevan merkittävää vaikutusta kouluviihtyvyyteen ja oppimiseen, sillä tutkimuksen mukaan suurin osa oppilaista viihtyi hyvin ja oppimistulokset olivat pysyneet samana tai parantuneet muutaman oppilaan kohdalla verrattuna kyläkouluun. Koulun koon nähtiin vaikuttavan monipuolisiin oppimisympäristöihin.
Tutkimus suoritettiin kunnassa, jossa kyläkoulu lakkautettiin keväällä 2012 ja oppilaat siirtyivät suurempaan kouluun syksyllä 2012. Tutkimukseen osallistui 12 oppilasta sekä 8 vanhempaa. Aineistonhankintamenetelminä tutkimuksessa käytettiin haastattelua sekä kysely-lomaketta. Aineistonhankinta koostui kolmesta vaiheesta: syksyllä 2012 haastateltiin oppilaat sekä heidän vanhempansa, jouluna 2012 oppilaat vastasivat kyselylomakkeeseen ja keväällä 2013 oppilaat ja heidän vanhempansa haastateltiin uudelleen. Kokonaisuudessaan tutkimuksen aineisto koostui 40 haastattelusta sekä 12 kyselylomakkeesta.
Aineisto analysoitiin haastattelun analyysin, sisällönanalyysin ja narratiivisen analyysin avulla. Tutkimuksen mukaan suurin osa tutkimukseen osallistuneista koki kyläkoulun lakkaut-tamisen negatiivisena asiana, mutta uuteen kouluun siirtymisen jälkeen asioiden koettiin olevan hyvin. Joukossa oli muutamia tutkittavia, joiden mielestä uuteen kouluun siirtyminen oli positiivinen ja toivottu asia. Tutkimuksesta nousi esiin neljä erilaista koulunvaihtajatyyppiä, joista ilmenee tyypillisimmät ensimmäisen lukuvuoden tarinat: miten muutokseen suhtauduttiin, millaisia asioita korostettiin, miten koulun vaihtaminen ja uuteen kouluun sopeutuminen sujui ja miltä muutos tuntui ensimmäisen lukuvuoden jälkeen.
Kyläkoulun positiivisiksi asioiksi tutkimuksessa nousivat oppilaiden mukaan ystävyys-suhteet, opettajat ja koulun pihapiiri, kun taas vanhemmat korostivat koulun pienuutta, läheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Osa oppilaista oli sitä mieltä, että kyläkoulussa ei ole negatiivisia asioita, osa taas mainitsi kiusaamisen. Osa oppilaiden vanhemmista kertoi, ettei kyläkoulussa ole negatiivisia asioita, kun osa mainitsi kiusaamisen sekä oppilaiden vähyyden. Suuremman koulun positiivisina puolina oppilaiden keskuudessa nähtiin uudet kaverit, opettajat sekä se, että koulussa on kiva olla. Vanhemmat nimesivät suuremman koulun positiivisiksi puoliksi oppilaiden ystäväpiirin kasvun, opettajat sekä kodin ja koulun välisen kanssakäymisen. Osa oppilaista oli sitä mieltä, että suuremmassa koulussa ei ole negatiivisia asioita ja osa mainitsi härnäämisen. Osan vanhempien mielestä suuremmassa koulussa ei ole negatiivisia asioita ja osa heistä mainitsi useita yksittäisiä negatiivisia asioita.
Sekä oppilaat että heidän vanhempansa nimesivät ennakkokäsityksenä uudesta koulusta sen, että siellä on suurempi määrä oppilaita. Tämä nähtiin sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Positiiviseksi oppilaiden määrän teki se, että suuremmasta joukosta uusien ystävien löytäminen on helpompaa ja oppilaiden sosiaalinen ympäristö kasvaa. Negatiivisena oppilaiden suuri määrä nähtiin siksi, että huolena oli yksilöllisen opetuksen puuttuminen ja se, ehtiikö opettaja huomata kaiken tarpeellisen koulun arjessa.
Tutkimuksen mukaan suurin osa oppilaista viihtyi uudessa koulussa hyvin ja kaikki oppilaat olivat saaneet uusia ystäviä. Oppilaat korostivat ystävyyssuhteiden ja uusien kavereiden merkitystä. Koulun koolla ei nähty olevan merkittävää vaikutusta kouluviihtyvyyteen ja oppimiseen, sillä tutkimuksen mukaan suurin osa oppilaista viihtyi hyvin ja oppimistulokset olivat pysyneet samana tai parantuneet muutaman oppilaan kohdalla verrattuna kyläkouluun. Koulun koon nähtiin vaikuttavan monipuolisiin oppimisympäristöihin.