Kielipalveluiden kartoitus kulttuurimatkailukohteissa monikielisen viestinnän ammattilaisen näkökulmasta - erityistarkastelussa venäjänkieliset palvelut tamperelaisissa museoissa
KUUSELA, SALLAMARI (2013)
KUUSELA, SALLAMARI
2013
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312031674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312031674
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena ovat tamperelaisten museoiden tarjoamat venäjänkieliset kielipalvelut. Venäläisten Suomeen suuntautuva matkailu lisääntyy vuosi vuodelta, ja Lapin ja pääkaupunkiseudun lisäksi myös muut kaupungit saavat enenevissä määrin osansa venäläismatkailijoista, joiden yhtenä matkustusmotiivina on kulttuurimatkailu. Onkin kiinnostavaa tarkastella, ovatko kulttuurimatkailukohteet muissa kaupungeissa valmiita ottamaan vastaan matkailijoita ja tarjoamaan heille venäjänkielistä palvelua tarpeen mukaan.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää kyselytutkimuksen avulla, millaisia venäjänkielisiä kielipalveluita kulttuurimatkailun kohteet, tässä tapauksessa tamperelaiset museot, tarjoavat asiakkailleen, miten venäjänkieliset asiakkaat niihin suhtautuvat ja millaisia kielipalveluita asiakkaiden mielestä käyntikohteissa tulisi vielä tarjota. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, millainen on tyypillinen venäjänkielinen kulttuurimatkailija, tässä tapauksessa museokävijä, ja miten kulttuurimatkailukohteissa, esimerkiksi museoissa, voitaisiin palvella vieläkin paremmin näitä kävijöitä.
Tutkimusaineistoni on tamperelaisissa museoissa tammi-syyskuussa 2012 suoritettu, venäjänkielisille kävijöille suunnattu asiakaskysely. Kyselyssä selvitin, millainen on tyypillinen venäläinen museokävijä tamperelaisessa museossa sekä kartoitin museoiden kielipalveluihin kohdistunutta asiakastyytyväisyyttä ja -odotuksia. Sain kyselyyni yhteensä 142 vastausta (vastausprosentti 71,0 %), ja tätä tutkimusaineistoa analysoin sekä määrällisin että laadullisin analysointikriteerein.
Aineiston analyysin perusteella selvisi, että yleisesti ottaen tutkimuksen kohteina olleissa tamperelaisissa kulttuurikohteissa eli museoissa oli tarjolla melko vähän venäjänkielisiä palveluita. Asiakaskyselyn analyysin perusteella voisi kuitenkin todeta, että venäläiskävijät ovat melko tyytyväisiä nykyiseenkin palvelutasoon ennen kaikkea laadullisesti ja jokseenkin myös määrällisesti. Tarve lisäkielipalveluille kuitenkin on olemassa.
Tutkimuksen johtopäätös on, että venäläisten (kulttuuri)matkailun lisääntyessä myös kulttuurikohteiden on syytä tarjota kävijöidensä toiveiden mukaisesti enemmän ja monipuolisemmin sekä suullisia että kirjallisia venäjänkielisiä palveluita.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää kyselytutkimuksen avulla, millaisia venäjänkielisiä kielipalveluita kulttuurimatkailun kohteet, tässä tapauksessa tamperelaiset museot, tarjoavat asiakkailleen, miten venäjänkieliset asiakkaat niihin suhtautuvat ja millaisia kielipalveluita asiakkaiden mielestä käyntikohteissa tulisi vielä tarjota. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, millainen on tyypillinen venäjänkielinen kulttuurimatkailija, tässä tapauksessa museokävijä, ja miten kulttuurimatkailukohteissa, esimerkiksi museoissa, voitaisiin palvella vieläkin paremmin näitä kävijöitä.
Tutkimusaineistoni on tamperelaisissa museoissa tammi-syyskuussa 2012 suoritettu, venäjänkielisille kävijöille suunnattu asiakaskysely. Kyselyssä selvitin, millainen on tyypillinen venäläinen museokävijä tamperelaisessa museossa sekä kartoitin museoiden kielipalveluihin kohdistunutta asiakastyytyväisyyttä ja -odotuksia. Sain kyselyyni yhteensä 142 vastausta (vastausprosentti 71,0 %), ja tätä tutkimusaineistoa analysoin sekä määrällisin että laadullisin analysointikriteerein.
Aineiston analyysin perusteella selvisi, että yleisesti ottaen tutkimuksen kohteina olleissa tamperelaisissa kulttuurikohteissa eli museoissa oli tarjolla melko vähän venäjänkielisiä palveluita. Asiakaskyselyn analyysin perusteella voisi kuitenkin todeta, että venäläiskävijät ovat melko tyytyväisiä nykyiseenkin palvelutasoon ennen kaikkea laadullisesti ja jokseenkin myös määrällisesti. Tarve lisäkielipalveluille kuitenkin on olemassa.
Tutkimuksen johtopäätös on, että venäläisten (kulttuuri)matkailun lisääntyessä myös kulttuurikohteiden on syytä tarjota kävijöidensä toiveiden mukaisesti enemmän ja monipuolisemmin sekä suullisia että kirjallisia venäjänkielisiä palveluita.