"Poikakin voi olla prinsessa" - Sukupuolen tekeminen ja muutoksen mahdollisuus tasa-arvoisessa kasvatuksessa
VILENIUS-HERNESNIEMI, SUVI (2013)
VILENIUS-HERNESNIEMI, SUVI
2013
Sukupuolentutkimus - Gender Studies
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311291665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311291665
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin tasa-arvoista lasten kasvatusta sitä toteuttavien vanhempien näkökulmasta. Tutkielmani teoreettinen viitekehys on etnometodologinen sukupuolen tekemisen teoria. Sen mukaan sukupuoli on kategoria, johon ihmiset suuntautuvat arkipäiväisissä kohtaamisissa toistensa kanssa - sukupuoli on tilanteista tekemistä ja suorittamista, josta ollaan selontekovelvollisia vuorovaikutuksen muille osapuolille. Käsitys sukupuolesta tekemisenä pitää sisällään mahdollisuuden muutokseen. Tutkimuskysymykseni ovat, millaiseen muutokseen vanhemmat kasvatusperiaatteillaan ja arjen käytännöillään pyrkivät, ja millaisia merkityksiä he antavat sukupuolelle ja tasa-arvolle.
Olen haastatellut vanhempia, jotka oman määritelmänsä mukaan kiinnittävät erityistä huomiota sukupuolen ja tasa-arvon kysymyksiin. Aineistoni koostuu seitsemästä teemahaastattelusta. Olen analysoinut sanatasolla litteroimani haastattelut soveltamalla etnometodologiaan pohjautuvaa kategoria-analyysia.
Haastattelemani vanhemmat tuottavat haastattelupuheessa itsensä tasa-arvoisina kasvattajina, jotka toimivat eri tavalla kuin perinteiset, sukupuolittavat kasvattajat. Tasa-arvoisen kasvatuksen muutospyrkimykset kohdistuvat valtavirtakulttuurin ajattelu- ja toimintatapoihin, joiden koetaan tuottavan ja uusintavan sukupuolten epätasa-arvoa. Tunnistin haastattelupuheesta neljä erilaista tasa-arvoisen kasvattajan kategoriaa: suvaitseva kasvattaja, ohjaava kasvattaja, itsensä kasvattaja ja ympäristön kasvattaja. Lisäksi nimesin tasa-arvoisesti kasvatetun lapsen kategorian. Kategoriat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan haastateltavat tuottavat itsensä useiden eri kategorioiden jäseninä haastatteluiden kuluessa.
Haastattelupuheessa tuotetaan sukupuolelle ja tasa-arvolle merkityksiä, joissa voi nähdä usean eri ajatteluperinteen vaikutusta yhtäaikaisesti. Sukupuoli ymmärretään toisaalta tekemisenä ja siten muuttuvaisena ja muutettavissa olevana, toisaalta biologisena ominaisuutena. Tasa-arvon käsite puolestaan ymmärretään tavoilla, joissa on tunnistettavissa feministisen teorian samanlaisuusajattelua (sukupuoleton, sukupuolineutraali kasvatus), erilaisuusajattelua (erojen myönteinen korostaminen) ja moninaisuusajattelua (sukupuoli voi olla "mitä vaan"). Aineistossani sukupuolelle ja tasa-arvolle annetut erilaiset merkitykset elävät rinnakkain ja ajoittain toisiinsa kietoutuneina. Tasa-arvoisessa kasvatuksessa korostuu pyrkimys vapauttaa lapset sukupuoleen perustuvasta luokittelusta, joka nykyisellään läpäisee koko yhteiskunnan.
Olen haastatellut vanhempia, jotka oman määritelmänsä mukaan kiinnittävät erityistä huomiota sukupuolen ja tasa-arvon kysymyksiin. Aineistoni koostuu seitsemästä teemahaastattelusta. Olen analysoinut sanatasolla litteroimani haastattelut soveltamalla etnometodologiaan pohjautuvaa kategoria-analyysia.
Haastattelemani vanhemmat tuottavat haastattelupuheessa itsensä tasa-arvoisina kasvattajina, jotka toimivat eri tavalla kuin perinteiset, sukupuolittavat kasvattajat. Tasa-arvoisen kasvatuksen muutospyrkimykset kohdistuvat valtavirtakulttuurin ajattelu- ja toimintatapoihin, joiden koetaan tuottavan ja uusintavan sukupuolten epätasa-arvoa. Tunnistin haastattelupuheesta neljä erilaista tasa-arvoisen kasvattajan kategoriaa: suvaitseva kasvattaja, ohjaava kasvattaja, itsensä kasvattaja ja ympäristön kasvattaja. Lisäksi nimesin tasa-arvoisesti kasvatetun lapsen kategorian. Kategoriat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan haastateltavat tuottavat itsensä useiden eri kategorioiden jäseninä haastatteluiden kuluessa.
Haastattelupuheessa tuotetaan sukupuolelle ja tasa-arvolle merkityksiä, joissa voi nähdä usean eri ajatteluperinteen vaikutusta yhtäaikaisesti. Sukupuoli ymmärretään toisaalta tekemisenä ja siten muuttuvaisena ja muutettavissa olevana, toisaalta biologisena ominaisuutena. Tasa-arvon käsite puolestaan ymmärretään tavoilla, joissa on tunnistettavissa feministisen teorian samanlaisuusajattelua (sukupuoleton, sukupuolineutraali kasvatus), erilaisuusajattelua (erojen myönteinen korostaminen) ja moninaisuusajattelua (sukupuoli voi olla "mitä vaan"). Aineistossani sukupuolelle ja tasa-arvolle annetut erilaiset merkitykset elävät rinnakkain ja ajoittain toisiinsa kietoutuneina. Tasa-arvoisessa kasvatuksessa korostuu pyrkimys vapauttaa lapset sukupuoleen perustuvasta luokittelusta, joka nykyisellään läpäisee koko yhteiskunnan.