Eestiläiset ja suomalaiset naisjohtajat - nykyasema ja urakehitys
HÜNNINEN, VIOLETTA (2013)
HÜNNINEN, VIOLETTA
2013
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311251637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311251637
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee eestiläisten ja suomalaisten naisjohtajien tämänhetkistä tilannetta ja asemaa johtotehtävissä sekä heidän urakehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielma perustuu vertailuasetelmaan, jonka kohteina toimivat eestiläiset ja suomalaiset naisjohtajat omissa toimintaympäristöissään.
Tutkielman tutkimuksellinen osuus koostuu kahdesta osasta. Johdattelevan osuuden on tarkoitus selvittää eestiläisten ja suomalaisten naisjohtajien asemaa työelämässä viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin nojaten. Varsinainen tutkimusongelma keskittyy tarkastelussa olevien naisjohtajien hierarkkista urakehitystä hidastaviin ja edistäviin tekijöihin vertailupohjalta. Tarkastelujaksona toimii 2000-luku. Kohderyhmän puolestaan muodostavat huippujohtoon sijoittuvat yksityisen ja julkisen sektorin naisjohtajat. Poliittinen johto rajautuu tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimuksen johdatteleva tutkimusongelma noudattelee kvantitatiivispainotteista lähestymistapaa esittäen naisjohtajien aseman virallisiin tilastoihin perustuen. Tieteenfilosofisesti tutkimusongelma nojaa realismiin. Naisjohtajien urakehitykseen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu sekä alueellinen vertailu pohjautuvat puolestaan kvalitatiiviseen lähtökohtaan antaen tilaa myös tutkimustuloksista tehtäville tulkinnoille. Tulkinnat perustuvat sekundaariaineistoon sekä teoriasidonnaiseen analysointiotteeseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että aktiivisesta naisjohtajuusteeman käsittelystä sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämispyrkimyksistä huolimatta naisjohtajien asema työelämässä ei ole tasavertainen miesjohtajiin nähden. Tilanne sekä siihen liittyvät edistämistoimet ovat ilmeisiä niin Suomessa kuin Eestissäkin. Naisjohtajien urakehitykseen vaikuttavat tekijät ovat niin ikään tiedostettuja aihealueita kummallakin maantieteellisellä alueella jakautuen yksilöllisen, organisatorisen ja yhteiskunnallisen tason käsittelyyn. Sekä Suomessa että Eestissä käsittely painottuu naisjohtajien urakehitystä hidastaviin tekijöihin sekä niiden aktiiviseen poistamiseen. Suomi kulkee hieman Eestiä edellä keskittyen yhä enemmän naisjohtajien feminisaatioon. Eestissä vallitsee edelleen sukupuolineutraliteetti, joka asettaa naiset väistämättä epäedullisempaan asemaan hierarkkista urakehitystä ajatellen. Tutkimus osoittaa, että niin urakehitystä edistävien kuin hidastavienkin tekijöiden lähtökohtana toimii yhteiskunnallinen taso.
Tutkielman tutkimuksellinen osuus koostuu kahdesta osasta. Johdattelevan osuuden on tarkoitus selvittää eestiläisten ja suomalaisten naisjohtajien asemaa työelämässä viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin nojaten. Varsinainen tutkimusongelma keskittyy tarkastelussa olevien naisjohtajien hierarkkista urakehitystä hidastaviin ja edistäviin tekijöihin vertailupohjalta. Tarkastelujaksona toimii 2000-luku. Kohderyhmän puolestaan muodostavat huippujohtoon sijoittuvat yksityisen ja julkisen sektorin naisjohtajat. Poliittinen johto rajautuu tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimuksen johdatteleva tutkimusongelma noudattelee kvantitatiivispainotteista lähestymistapaa esittäen naisjohtajien aseman virallisiin tilastoihin perustuen. Tieteenfilosofisesti tutkimusongelma nojaa realismiin. Naisjohtajien urakehitykseen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu sekä alueellinen vertailu pohjautuvat puolestaan kvalitatiiviseen lähtökohtaan antaen tilaa myös tutkimustuloksista tehtäville tulkinnoille. Tulkinnat perustuvat sekundaariaineistoon sekä teoriasidonnaiseen analysointiotteeseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että aktiivisesta naisjohtajuusteeman käsittelystä sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämispyrkimyksistä huolimatta naisjohtajien asema työelämässä ei ole tasavertainen miesjohtajiin nähden. Tilanne sekä siihen liittyvät edistämistoimet ovat ilmeisiä niin Suomessa kuin Eestissäkin. Naisjohtajien urakehitykseen vaikuttavat tekijät ovat niin ikään tiedostettuja aihealueita kummallakin maantieteellisellä alueella jakautuen yksilöllisen, organisatorisen ja yhteiskunnallisen tason käsittelyyn. Sekä Suomessa että Eestissä käsittely painottuu naisjohtajien urakehitystä hidastaviin tekijöihin sekä niiden aktiiviseen poistamiseen. Suomi kulkee hieman Eestiä edellä keskittyen yhä enemmän naisjohtajien feminisaatioon. Eestissä vallitsee edelleen sukupuolineutraliteetti, joka asettaa naiset väistämättä epäedullisempaan asemaan hierarkkista urakehitystä ajatellen. Tutkimus osoittaa, että niin urakehitystä edistävien kuin hidastavienkin tekijöiden lähtökohtana toimii yhteiskunnallinen taso.