Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa
Lahtinen, Toni (2013)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Lahtinen, Toni
WSOY
2013
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Väitöspäivä
2013-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311121580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311121580
Kuvaus
Vain viitetiedot, ei verkkoversiota
Tiivistelmä
Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa
Timo K. Mukkaa (1944–1973) pidetään yhtenä aikansa ja etenkin Lapin merkittävimmistä kirjailijoista, joka ensimmäisenä ylitti perinteiseen Lapin-kirjallisuuteen liitetyn eksotiikkakynnyksen ja astui suomalaisen kirjallisuuden valtavirtaan. Mukan esikoisteos Maa on syntinen laulu (1964) oli ilmestyessään kirjallinen sensaatio, mikä loi nopeasti julkisuuskuvaa Mukasta pohjoisena seksuaalimystikkona. Myöhemmin hänet on nähty myös radikaalina yhteiskuntakriitikkona.
Maan höyryävässä sylissä tarkastelee Timo K. Mukan tuotantoa aikansa kulttuurisen murroskauden kirjallisuushistoriallisissa kehyksissä. Teosten maailmankuvaa hahmottavia tulkintoja rakennetaan ekokriittiselle teoriapohjalle tarkastelemalla sekä metaforaa maasta naisena että muita luontoon liittyviä kirjallisia, taiteellisia sekä kulttuurisia ajatus- ja esitysmalleja. Kirjailijan tuotannon tarkastelussa keinutaan edestakaisin laajemmasta kulttuurisesta panoraamasta tulkinnallisiin lähikuviin. Näin piirretään esiin se, miten äänekkäästi ja millä tavoin Mukan kirjailijatyö osallistuu 1960-luvun taide- ja kulttuurikeskusteluihin, jopa erilaisten maailmankuvien välisiin kirjasotiin, joissa käsiteltiin muun muassa kirjallisuuden moraalia, kirjallisuuden tehtävää, kirjailijan yhteiskunnallista asemaa sekä pohjoista kulttuuripolitiikkaa.
Analyysin lähtökohtana toimii Mukan maalaus Jäkälätyttö (1963), jossa Lapin maisemassa lepää naisen hahmo, vartalo maan muotoihin kasvettuneena. Maalaus kiinnittyy niin suomalaisen kirjallisuuden kuin kuvataiteen perinteisiin, joissa ihmishahmo asetellaan vasten Lapin luonnon avaruutta ja päähenkilönä toimii mahdikas maisema, kun taas ihminen esittäytyy vain sen osana. Toisaalta maalaus muistuttaa vanhemmista taidehistoriallisista perinteistä, joissa naisen vartaloa kuvataan maan muotoja myötäilevinä ja näin korostaen ihmisen orgaanista olemusta. Tutkimusta juonellistaa läpi Mukan kaunokirjallisen tuotannon toistuvat muunnelmat asetelmasta, joka liittyy merkityksiltään erilaisiin maailmankatsomuksellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin. Mukan tuotannossa varhaisemman kaunokirjallisuuden eksoottinen Lappi, taianomainen mielikuvitusmaa, alkaa muuttua hyväksikäytetyksi kehitysalueeksi, arkiseksi ja ahdistavaksi miljööksi.
Maan höyryävässä sylissä yhdistelee uudella tavalla ekokriittistä ja kirjallisuushistoriallista lähestymistapaa ja osoittaa tulkinnoillaan, että metafora maasta naisena voi olla monimutkaisempi ja merkitysrikkaampi kielikuva kuin feministisen kirjallisuudentutkimuksen kritisoimat pelkistykset. Suhteessa aikaisempaan Timo K. Mukan tuotantoa koskevaan tutkimukseen teos tarjoaa yhtenäisemmän kokonaiskuvan kirjailijan tuotannosta. Myös aineistollisessa mitassaan tutkimus erottautuu edeltäjistään: julkaistujen teosten ja lehtiartikkeleiden lisäksi aineistoon lukeutuvat julkaisemattomat käsikirjoitukset ja luonnostelmat, kirjeet sekä kirjailijan maalaukset. Lisäksi aineistoon sisältyy huomattava kirjo teoksista kirjoitettuja arvosteluja, lausuntoja ja muita puheenvuoroja. Opinnäyte on suunnattu tavallista laajemmalle lukijakunnalle, kaikille Timo K. Mukan ja 1960-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneille lukijoille.
Timo K. Mukkaa (1944–1973) pidetään yhtenä aikansa ja etenkin Lapin merkittävimmistä kirjailijoista, joka ensimmäisenä ylitti perinteiseen Lapin-kirjallisuuteen liitetyn eksotiikkakynnyksen ja astui suomalaisen kirjallisuuden valtavirtaan. Mukan esikoisteos Maa on syntinen laulu (1964) oli ilmestyessään kirjallinen sensaatio, mikä loi nopeasti julkisuuskuvaa Mukasta pohjoisena seksuaalimystikkona. Myöhemmin hänet on nähty myös radikaalina yhteiskuntakriitikkona.
Maan höyryävässä sylissä tarkastelee Timo K. Mukan tuotantoa aikansa kulttuurisen murroskauden kirjallisuushistoriallisissa kehyksissä. Teosten maailmankuvaa hahmottavia tulkintoja rakennetaan ekokriittiselle teoriapohjalle tarkastelemalla sekä metaforaa maasta naisena että muita luontoon liittyviä kirjallisia, taiteellisia sekä kulttuurisia ajatus- ja esitysmalleja. Kirjailijan tuotannon tarkastelussa keinutaan edestakaisin laajemmasta kulttuurisesta panoraamasta tulkinnallisiin lähikuviin. Näin piirretään esiin se, miten äänekkäästi ja millä tavoin Mukan kirjailijatyö osallistuu 1960-luvun taide- ja kulttuurikeskusteluihin, jopa erilaisten maailmankuvien välisiin kirjasotiin, joissa käsiteltiin muun muassa kirjallisuuden moraalia, kirjallisuuden tehtävää, kirjailijan yhteiskunnallista asemaa sekä pohjoista kulttuuripolitiikkaa.
Analyysin lähtökohtana toimii Mukan maalaus Jäkälätyttö (1963), jossa Lapin maisemassa lepää naisen hahmo, vartalo maan muotoihin kasvettuneena. Maalaus kiinnittyy niin suomalaisen kirjallisuuden kuin kuvataiteen perinteisiin, joissa ihmishahmo asetellaan vasten Lapin luonnon avaruutta ja päähenkilönä toimii mahdikas maisema, kun taas ihminen esittäytyy vain sen osana. Toisaalta maalaus muistuttaa vanhemmista taidehistoriallisista perinteistä, joissa naisen vartaloa kuvataan maan muotoja myötäilevinä ja näin korostaen ihmisen orgaanista olemusta. Tutkimusta juonellistaa läpi Mukan kaunokirjallisen tuotannon toistuvat muunnelmat asetelmasta, joka liittyy merkityksiltään erilaisiin maailmankatsomuksellisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin. Mukan tuotannossa varhaisemman kaunokirjallisuuden eksoottinen Lappi, taianomainen mielikuvitusmaa, alkaa muuttua hyväksikäytetyksi kehitysalueeksi, arkiseksi ja ahdistavaksi miljööksi.
Maan höyryävässä sylissä yhdistelee uudella tavalla ekokriittistä ja kirjallisuushistoriallista lähestymistapaa ja osoittaa tulkinnoillaan, että metafora maasta naisena voi olla monimutkaisempi ja merkitysrikkaampi kielikuva kuin feministisen kirjallisuudentutkimuksen kritisoimat pelkistykset. Suhteessa aikaisempaan Timo K. Mukan tuotantoa koskevaan tutkimukseen teos tarjoaa yhtenäisemmän kokonaiskuvan kirjailijan tuotannosta. Myös aineistollisessa mitassaan tutkimus erottautuu edeltäjistään: julkaistujen teosten ja lehtiartikkeleiden lisäksi aineistoon lukeutuvat julkaisemattomat käsikirjoitukset ja luonnostelmat, kirjeet sekä kirjailijan maalaukset. Lisäksi aineistoon sisältyy huomattava kirjo teoksista kirjoitettuja arvosteluja, lausuntoja ja muita puheenvuoroja. Opinnäyte on suunnattu tavallista laajemmalle lukijakunnalle, kaikille Timo K. Mukan ja 1960-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneille lukijoille.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4754]