Tuloksellisuustarkastuksen tiedonmuodostus
OVASKA, HEIDI (2013)
OVASKA, HEIDI
2013
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311081576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311081576
Tiivistelmä
Tuloksellisuustarkastuksen tehtävänä on selvittää, ovatko julkiset toimielimet käyttäneet varoja tuloksellisesti. Tuloksellisuus on julkishallinnon varainkäytön kokonaisrationalisoinnin oppi. Sen päämääränä on varmistaa varainkäytön taloudellisuus, tuottavuus ja vaikuttavuus. Tuloksellisuudesta puhuttaessa kyse on varainkäytön tarkoituksenmukaisuudesta, sekä oikeiden asioiden tekemistä oikein. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten tuloksellisuudesta muodostetaan tietoa tuloksellisuustarkastuksella. Tutkimuksessa pohditaan tuloksellisuustarkastuksen tiedonmuodostusta sekä sen olemuksen kautta, että selvittämällä metodit joita VTV on käyttänyt tarkastuksissaan.
Tuloksellisuustarkastus toimii tarkastuksen, arvioinnin ja tutkimuksen rajapinnoilla, käyttäen niiden menetelmiä omiin tarkoituksiinsa. Sen tiedonmuodostuksen käytännöt eivät merkittävästi eroa arvioinnista tai tutkimustoiminnasta. Institutionaalisista syistä ja sen tiedontuotannon päämäärän, eli tilivelvollisuuden takia, sitä kuitenkin tulisi pitää omana tarkastusprofessionaan. Tuloksellisuustarkastuksen keinovalikoima on lähes rajoittamaton, yhteiskuntatieteissä hyväksytyt metodit lukemattomine variaatioineen käyvät tuloksellisuustarkastajan työkaluiksi.
Tutkimuksessa selvisi, että pääasiassa tuloksellisuustarkastajat tukeutuvat edelleen perinteisiin tarkastusmenetelmiin, kuten dokumenttianalyyseihin ja haastatteluihin. Yksittäisissä tarkastuksissa käytetään monia menetelmiä samanaikaisesti. VTV:n käyttämät metodit ovat ajan myötä lisääntyneet ja tarkastus on mennyt tutkimuksellisempaan suuntaan. Toisaalta jotkut metodit ovat jääneet lähes kokonaan pois käytöstä, esimerkiksi benchmarkingia ei enää juuri sovelleta, vaikka se on perinteinen väline tehokkuuden arvioinnissa. Joitakin yksittäin mainittuja menetelmiä löydettiin myös, ajan myötä nähdään vakiintuvatko ne tarkastajan työkalupakkiin, vai korvautuvatko ne muilla.
Tuloksellisuustarkastuksen tiedonmuodostuksen piirteistä erotettiin tiedon kerrostuneisuus, sosiaalisaatio, koherenssi ja järkeily. Kerrostuneisuus ilmenee prosessin eri vaiheissa muokkautuvana tietona esiymmärryksestä laajempaan kokonaiskuvaan. Tiedon sosiaalisaatiolla tarkoitetaan hiljaisen tiedon siirtymistä tarkastettavasta organisaatiosta tarkastajalle, mutta myös tarkastajien keskinäistä hiljaisen tiedon vaihdantaa. Koherenssi ilmenee yhtenäisen laajan kokonaiskuvan muodostamisessa. Järkeilystä on tarkastuksen kohdalla aina kysymys, tarkastajan henkilökohtaiset kyvyt ohjaavat ja määrittelevät tarkastuksen lopputulosta.
Tuloksellisuustarkastus toimii tarkastuksen, arvioinnin ja tutkimuksen rajapinnoilla, käyttäen niiden menetelmiä omiin tarkoituksiinsa. Sen tiedonmuodostuksen käytännöt eivät merkittävästi eroa arvioinnista tai tutkimustoiminnasta. Institutionaalisista syistä ja sen tiedontuotannon päämäärän, eli tilivelvollisuuden takia, sitä kuitenkin tulisi pitää omana tarkastusprofessionaan. Tuloksellisuustarkastuksen keinovalikoima on lähes rajoittamaton, yhteiskuntatieteissä hyväksytyt metodit lukemattomine variaatioineen käyvät tuloksellisuustarkastajan työkaluiksi.
Tutkimuksessa selvisi, että pääasiassa tuloksellisuustarkastajat tukeutuvat edelleen perinteisiin tarkastusmenetelmiin, kuten dokumenttianalyyseihin ja haastatteluihin. Yksittäisissä tarkastuksissa käytetään monia menetelmiä samanaikaisesti. VTV:n käyttämät metodit ovat ajan myötä lisääntyneet ja tarkastus on mennyt tutkimuksellisempaan suuntaan. Toisaalta jotkut metodit ovat jääneet lähes kokonaan pois käytöstä, esimerkiksi benchmarkingia ei enää juuri sovelleta, vaikka se on perinteinen väline tehokkuuden arvioinnissa. Joitakin yksittäin mainittuja menetelmiä löydettiin myös, ajan myötä nähdään vakiintuvatko ne tarkastajan työkalupakkiin, vai korvautuvatko ne muilla.
Tuloksellisuustarkastuksen tiedonmuodostuksen piirteistä erotettiin tiedon kerrostuneisuus, sosiaalisaatio, koherenssi ja järkeily. Kerrostuneisuus ilmenee prosessin eri vaiheissa muokkautuvana tietona esiymmärryksestä laajempaan kokonaiskuvaan. Tiedon sosiaalisaatiolla tarkoitetaan hiljaisen tiedon siirtymistä tarkastettavasta organisaatiosta tarkastajalle, mutta myös tarkastajien keskinäistä hiljaisen tiedon vaihdantaa. Koherenssi ilmenee yhtenäisen laajan kokonaiskuvan muodostamisessa. Järkeilystä on tarkastuksen kohdalla aina kysymys, tarkastajan henkilökohtaiset kyvyt ohjaavat ja määrittelevät tarkastuksen lopputulosta.