Poliisihallituksen perustamisen vaikutus poliisin tulosjohtamiseen
JÄDERHOLM, RIKU (2013)
JÄDERHOLM, RIKU
2013
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310301548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310301548
Tiivistelmä
Tässä hallintotieteellisessä tutkimuksessa selvitetään poliisin hallintorakenne uudistuksen PORA II vaikutusta poliisin tulosjohtamisprosessiin. Poliisin hallintorakenneuudistuskokonaisuudella on monia tavoitteita, mutta tämän tutkimuksen kannalta tärkeimmät tavoitteet olivat johtamisen näkökulmasta johtamisjärjestelmän selkeyttäminen sekä paikallispoliisiin yksikkökoon suurentaminen ja yhdenmukaistaminen siten, että tulosohjauksella saadaan nykyistä enemmän vaikuttavuutta.
Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan ensin tulosjohtamisen käsitteitä ja sen jälkeen yleisiä johtamisen käsitteitä, jotka mielestäni sopivat parhaiten kuvaamaan tutkimusongelman ratkaisua.
Tutkielman tutkimusote on kvalitatiivinen ja olen toteuttanut sen haastattelemalla neljää poliisipäällikköä ja yhtä poliisijohtajaa. Valitsin heidät sen perusteella, että heillä oli kokemusta sekä kolme- että kaksiportaisesta johtamismallista. Eli lyhykäisyydessään tutkielman kantava ajastus on se, että päästiinkö PORA II uudistuksen tavoitteisiin ja jos päästiin miten.
Tutkielman keskeisinä tuloksina voidaan todeta. että siirtyminen kahden portaan johtamismalliin on ollut erittäin hyvä ja se on selkeyttänyt johtamista. Myös johtamisjänteen pieneneminen on nähty hyvänä asiana, koska nyt poliisilaitoksia kohdellaan yhdenmukaisemmin samojen pelisääntöjen mukaan. Vasta perustetun Poliisihallituksen rooli tulisi olla koko Suomen poliisin johtaminen, ei niinkään yksittäisten poliisilaitoksien johtaminen. Tulosjohtamisprosessissa on kaiken kaikkiaan menty oikeaan suuntaan hyvin monessa eri osa-alueessa. Tulosvastuun kehittämisessä on vielä edelleen tehtävää kuten pidempijänteisessä talouden suunnittelussa sekä toimeenpanossa.
Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan ensin tulosjohtamisen käsitteitä ja sen jälkeen yleisiä johtamisen käsitteitä, jotka mielestäni sopivat parhaiten kuvaamaan tutkimusongelman ratkaisua.
Tutkielman tutkimusote on kvalitatiivinen ja olen toteuttanut sen haastattelemalla neljää poliisipäällikköä ja yhtä poliisijohtajaa. Valitsin heidät sen perusteella, että heillä oli kokemusta sekä kolme- että kaksiportaisesta johtamismallista. Eli lyhykäisyydessään tutkielman kantava ajastus on se, että päästiinkö PORA II uudistuksen tavoitteisiin ja jos päästiin miten.
Tutkielman keskeisinä tuloksina voidaan todeta. että siirtyminen kahden portaan johtamismalliin on ollut erittäin hyvä ja se on selkeyttänyt johtamista. Myös johtamisjänteen pieneneminen on nähty hyvänä asiana, koska nyt poliisilaitoksia kohdellaan yhdenmukaisemmin samojen pelisääntöjen mukaan. Vasta perustetun Poliisihallituksen rooli tulisi olla koko Suomen poliisin johtaminen, ei niinkään yksittäisten poliisilaitoksien johtaminen. Tulosjohtamisprosessissa on kaiken kaikkiaan menty oikeaan suuntaan hyvin monessa eri osa-alueessa. Tulosvastuun kehittämisessä on vielä edelleen tehtävää kuten pidempijänteisessä talouden suunnittelussa sekä toimeenpanossa.