Opiskelumotivaatio nuoren elämännäyttämöllä - "Opettaja saa tylsänkin aineen mielenkiintoseks, jos se osaa opettaa sen hyvin"
GRÖNING, TARU; KOJOLA, KATARIINA (2013)
GRÖNING, TARU
KOJOLA, KATARIINA
2013
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310301536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310301536
Tiivistelmä
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä lukio-opiskelijan opiskelumotivaatioon, millaisia piirteitä on motivoituneella ja ei-motivoituneella opiskelijalla sekä miten opiskelijoiden opiskelumotivaatiota voitaisiin kehittää. Tutkimukseen osallistui 13 lukio-opiskelijaa sekä 3 eri oppiaineiden opettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuun 2012 ja helmikuun 2013 välillä Pirkanmaan, noin 20 000 asukkaan kaupungin lukiossa. Tutkimusmenetelminä käytettiin oppituntien observointeja, kyselylomakkeita sekä opiskelijoiden ja opettajien yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Kaikki haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimus oli aineistolähtöinen, koska tutkimuskysymykset ja tutkimussuunnitelma muokkautuivat tutkimusprosessin aikana aineistonkeruun ja analysoinnin myötä.
Tutkielman suuntaus oli fenomenologinen, koska siinä pyrittiin kuvaamaan haastateltavien kokemuksiin pohjautuvien merkitysten olennaisia sisältöjä. Tutkielma perustui myös kriittiseen teoriaan, koska siinä huomioitiin kulttuurin ja historian vaikutus tuloksiin. Tutkimuksessa pyrittiin hypoteesittomuuteen eli ennakko-oletuksia tutkimuskohteesta tai tutkimustuloksista ei etukäteen muodostettu. Näkemys tutkimuskohteesta oli relativistinen ja holistinen.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin identiteettiä, opettajuutta, opetusta ja oppimisympäristöjä sekä motivaatiota tutkimukseen olennaisesti vaikuttavina osa-alueina. Tutkimuksessa analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Opiskelumotivaatioon vaikuttavista tekijöistä nousivat tutkimustuloksissa merkittävimpinä esiin opettajat ja heidän opetustyylinsä, opiskelijan aiemmat oppimiskokemukset ja opiskelumenestys, tulevaisuuden suunnitelmat, kaverit, oppimisympäristö ja osallisuus. Myös opiskeluiden merkityksellisyyden koettiin olevan tärkeässä roolissa. Opiskelumotivaatio oli näin ollen monen kouluun liittyvän ja koulun ulkopuolisen tekijän summa. Tutkimuksessa selvisi, että ulkopuolisen silmin on vaikea luotettavasti arvioida opiskelijan motivaatiota, ja että opettajat sekoittavat helposti toisiinsa motivaation ja temperamenttipiirteiden kuvailun.
Tutkielmamme tavoitteena oli parantaa ymmärtämystä ja lisätä keskustelua opiskelumotivaatiosta ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä kehittää ymmärrystä yksilön identiteetin vaikutuksesta opiskeluihin. Tutkimuksen perusteella opiskelumotivaation kehittämiseksi kouluissa olisi suositeltavaa panostaa monipuolisiin opetusmenetelmiin, hyviin opettaja oppilas-suhteisiin sekä erilaisten opiskelijatyyppien tunnistamiseen.
Tutkielman suuntaus oli fenomenologinen, koska siinä pyrittiin kuvaamaan haastateltavien kokemuksiin pohjautuvien merkitysten olennaisia sisältöjä. Tutkielma perustui myös kriittiseen teoriaan, koska siinä huomioitiin kulttuurin ja historian vaikutus tuloksiin. Tutkimuksessa pyrittiin hypoteesittomuuteen eli ennakko-oletuksia tutkimuskohteesta tai tutkimustuloksista ei etukäteen muodostettu. Näkemys tutkimuskohteesta oli relativistinen ja holistinen.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin identiteettiä, opettajuutta, opetusta ja oppimisympäristöjä sekä motivaatiota tutkimukseen olennaisesti vaikuttavina osa-alueina. Tutkimuksessa analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Opiskelumotivaatioon vaikuttavista tekijöistä nousivat tutkimustuloksissa merkittävimpinä esiin opettajat ja heidän opetustyylinsä, opiskelijan aiemmat oppimiskokemukset ja opiskelumenestys, tulevaisuuden suunnitelmat, kaverit, oppimisympäristö ja osallisuus. Myös opiskeluiden merkityksellisyyden koettiin olevan tärkeässä roolissa. Opiskelumotivaatio oli näin ollen monen kouluun liittyvän ja koulun ulkopuolisen tekijän summa. Tutkimuksessa selvisi, että ulkopuolisen silmin on vaikea luotettavasti arvioida opiskelijan motivaatiota, ja että opettajat sekoittavat helposti toisiinsa motivaation ja temperamenttipiirteiden kuvailun.
Tutkielmamme tavoitteena oli parantaa ymmärtämystä ja lisätä keskustelua opiskelumotivaatiosta ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä kehittää ymmärrystä yksilön identiteetin vaikutuksesta opiskeluihin. Tutkimuksen perusteella opiskelumotivaation kehittämiseksi kouluissa olisi suositeltavaa panostaa monipuolisiin opetusmenetelmiin, hyviin opettaja oppilas-suhteisiin sekä erilaisten opiskelijatyyppien tunnistamiseen.