Pelkkää pakkoruotsia? Tamperelaisten yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen opiskelumotivaatio
KNIGHT, TIINA (2013)
KNIGHT, TIINA
2013
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310291529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310291529
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälainen on tamperelaisten yliopisto-opiskelijoiden ruotsin opiskelumotivaatio ja minkälaisia eroja motivaatiossa esiintyy eri ryhmien välillä. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Ruotsin opiskelumotivaation rakennetta kartoitettiin kyselylomakkeella, joka mittasi Kantelisen (1995; 2004b) määrittelemiä neljää motivaation ulottuvuutta. Ulottuvuudet ovat omakohtainen kiinnostus ruotsin kielen opiskeluun, työelämässä pärjäämiseen liittyvä instrumentaalinen orientaatio, kommunikaatiopainotteinen integratiivinen orientaatio ja itsensä kehittämisen orientaatio.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli kolme tieteenalayksikköä Tampereen yliopistosta (johtamiskorkeakoulu, kasvatustieteiden yksikkö sekä kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö) ja kaksi tiedekuntaa Tampereen teknillisestä yliopistosta (automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta). Vastaajia oli yhteensä 187. Aineiston tilastollinen käsittely ja analyysi suoritettiin IBM SPSS Statistics 20 -tilasto-ohjelmalla. Aineiston kuvailussa ja ryhmien välisessä vertailussa hyödynnettiin ristiintaulukointia, t-testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että tamperelaiset yliopisto-opiskelijat suhtautuvat kaiken kaikkiaan keskimääräisen neutraalisti ruotsin opiskeluun. Vahvimpana motivaation ulottuvuutena esiintyi omakohtainen kiinnostus ruotsin opiskeluun, eli ruotsin opiskelua pidettiin kiinnostavana ja miellyttävänä, ja opiskelijat olivat halukkaita opiskelemaan ruotsia myös vapaaehtoisesti. Sen sijaan omakohtaisen kiinnostuksen taustalla olevat kolme muuta motivaatio-orientaatiota esiintyivät heikkoina. Tämä tarkoittaa, etteivät vastaajat kokeneet ruotsin opiskelusta olevan hyötyä työelämän kielitaitotarpeiden, aitojen viestintätilanteiden tai itsensä kehittämisen kannalta. Ryhmien välisen vertailun perusteella puolestaan voi todeta, että naiset, 18 20-vuotiaat ja hyvin ruotsin ylioppilaskokeessa menestyneet opiskelijat olivat motivoituneempia ruotsin opiskeluun kuin miehet, yli 20-vuotiaat opiskelijat sekä opiskelijat, joilla oli alhainen ruotsin ylioppilaskokeen arvosana tai jotka eivät olleet osallistuneet ruotsin ylioppilaskokeeseen. Tiedekuntien ja yksiköiden välinen vertailu osoitti, että Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun opiskelijoiden motivaatio oli kaikilla motivaation ulottuvuuksilla merkittävästi korkeampi kuin Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden. Työelämässä pärjäämiseen liittyvän instrumentaalisen orientaation osalta johtamiskorkeakoulun opiskelijat olivat kaikkien muiden yksiköiden ja tiedekuntien opiskelijoita motivoituneempia.
Ryhmien väliset erot osoittavat, ettei ole tarkoituksenmukaista puhua yliopisto-opiskelijoiden yhteisestä ruotsin opiskelumotivaatiosta, vaan erilaiset taustatekijät vaikuttavat motivaatioon. Lisäksi tulosten perusteella voi todeta, että yksikielisellä Tampereella ruotsin opiskelun pakollisuus ei ole merkittävä ruotsin opiskelumotivaatiota laskeva tekijä. Opetuksen haasteena on ennemminkin osoittaa ruotsin kielen taidosta olevat käytännön hyödyt yliopisto-opiskelijoille.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli kolme tieteenalayksikköä Tampereen yliopistosta (johtamiskorkeakoulu, kasvatustieteiden yksikkö sekä kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö) ja kaksi tiedekuntaa Tampereen teknillisestä yliopistosta (automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta). Vastaajia oli yhteensä 187. Aineiston tilastollinen käsittely ja analyysi suoritettiin IBM SPSS Statistics 20 -tilasto-ohjelmalla. Aineiston kuvailussa ja ryhmien välisessä vertailussa hyödynnettiin ristiintaulukointia, t-testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että tamperelaiset yliopisto-opiskelijat suhtautuvat kaiken kaikkiaan keskimääräisen neutraalisti ruotsin opiskeluun. Vahvimpana motivaation ulottuvuutena esiintyi omakohtainen kiinnostus ruotsin opiskeluun, eli ruotsin opiskelua pidettiin kiinnostavana ja miellyttävänä, ja opiskelijat olivat halukkaita opiskelemaan ruotsia myös vapaaehtoisesti. Sen sijaan omakohtaisen kiinnostuksen taustalla olevat kolme muuta motivaatio-orientaatiota esiintyivät heikkoina. Tämä tarkoittaa, etteivät vastaajat kokeneet ruotsin opiskelusta olevan hyötyä työelämän kielitaitotarpeiden, aitojen viestintätilanteiden tai itsensä kehittämisen kannalta. Ryhmien välisen vertailun perusteella puolestaan voi todeta, että naiset, 18 20-vuotiaat ja hyvin ruotsin ylioppilaskokeessa menestyneet opiskelijat olivat motivoituneempia ruotsin opiskeluun kuin miehet, yli 20-vuotiaat opiskelijat sekä opiskelijat, joilla oli alhainen ruotsin ylioppilaskokeen arvosana tai jotka eivät olleet osallistuneet ruotsin ylioppilaskokeeseen. Tiedekuntien ja yksiköiden välinen vertailu osoitti, että Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun opiskelijoiden motivaatio oli kaikilla motivaation ulottuvuuksilla merkittävästi korkeampi kuin Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden. Työelämässä pärjäämiseen liittyvän instrumentaalisen orientaation osalta johtamiskorkeakoulun opiskelijat olivat kaikkien muiden yksiköiden ja tiedekuntien opiskelijoita motivoituneempia.
Ryhmien väliset erot osoittavat, ettei ole tarkoituksenmukaista puhua yliopisto-opiskelijoiden yhteisestä ruotsin opiskelumotivaatiosta, vaan erilaiset taustatekijät vaikuttavat motivaatioon. Lisäksi tulosten perusteella voi todeta, että yksikielisellä Tampereella ruotsin opiskelun pakollisuus ei ole merkittävä ruotsin opiskelumotivaatiota laskeva tekijä. Opetuksen haasteena on ennemminkin osoittaa ruotsin kielen taidosta olevat käytännön hyödyt yliopisto-opiskelijoille.