"Reki car' i vsej prirody car' - na odnoj lovushke" - Povestvovanie v rasskazah "Car'-ryba" V.P. Astaf'eva: èkokrititsheskij vzgljad / "Joen kuningas ja luomakunnan herra samassa ansassa" - ekokriittinen näkökulma Viktor Astafjevin kertomuskokoelmaan Kuningaskala
PERKIÖMÄKI, MIKA (2013)
PERKIÖMÄKI, MIKA
2013
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310151476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310151476
Tiivistelmä
Tutkin työssäni Viktor Astafjevin vuonna 1976 julkaistua kertomuskokoelmaa Kuningaskala ekokriittisestä näkökulmasta. Teos on yksi tunnetuimmista myöhäisneuvostoliittolaisen ns. maaseutuproosan edustajista, ja sitä on tutkittu paljon mm. luonnonfilosofisesta näkökulmasta. Ekokritiikkiä siihen ei aiemmin kuitenkaan ole sovellettu. Länsimaissa 1990-luvun lopulta alkaen varsin suosituksi noussut ekokritiikki on venäläisen kulttuurin tutkimuksessa ylipäätään toistaiseksi varsin harvoin käytetty tutkimussuuntaus. Ekokritiikin juuret ovat 1960-luvun ympäristöherätyksessä, ja se tarjoaa kulttuurintutkimukseen näkökulman sen tutkimiseen, mitä merkityksiä luonnolle annetaan. Ekokriitikkoa kiinnostaa myös se, miten nämä merkitykset vaikuttavat luonnon kohteluun.
Tutkimuskysymyksiä työssäni on kolme. Ensinnäkin selvitän sitä, millainen on joen sekä sen ja ihmisen suhteen representaatio Kuningaskalassa. Pyrin selvittämään, millaisin keinoin kirjoittaja yrittää vaikuttaa lukijan luontosuhteeseen sekä sitä, millaisia trooppeja ja miksi hän joen representaatiossa käyttää. Toiseksi käsittelen ekofeminismin avulla luonnon ja joen sukupuolittumista teoksessa. Koska Astafjev vertaa usein luontoa naiseen, haen vastauksia siihen, millaisin keinon se tapahtuu ja mitä siitä välittyy lukijalle. Lopuksi käyn vielä läpi Lawrence Buellin esittämiä neljää "ympäristökeskeisen tekstin" kriteeriä sekä selvitän, missä määrin ja miten ne täyttyvät Kuningaskalassa. Työn teoriaosiossa esittelen paitsi itse tutkimuskohteen ja sen kirjoittajan, tutkimuskysymysteni kannalta tärkeimmät käsitteet: maaseutuproosan, luonnonfilosofian, joen trooppina, ekokritiikin ja ekofeminismin.
Analyysiosiossa osoitan, että Astafjev käyttää niin joen representaatiossa kuin luonnon feminisoimisessakin taitavasti hyväkseen vanhoja metaforia, joille hän kuitenkin antaa uuden merkityksen. Esim. jokea ylävirtaan kulkemisen metafora ei teoksessa edusta ihmisen voittoa luonnosta vaan ihmisen ja luonnon ykseyttä. Joen representaatiossa kirjoittajan tärkeimmät motiivit ovat kuoleman joki ja elämän joki: teoksen Jenisei näyttäytyy molempina. Kirjailijan viljelemän luonnon feminisoinnin voisi nähdä toteuttavan vanhaa naisen ja luonnon samaistamista, joka ekofeministisen näkemyksen mukaan pelkistää naisen biologiaan ja pitää yllä vahingollisia asenteita luontoa kohtaan. Kuningaskalassa luonnon feminisointi on kuitenkin työkalu, joka rinnastaa ihmisen ja luonnon välisen valtahierarkian sukupuolten väliseen. Näen tämän yhteneväisyyden paljastamisen auttavan lukijaa kestävän luontosuhteen rakentamisessa. Ympäristökeskeisen tekstin kriteereitä teos vastaa varsin kattavasti, kirjoittajan positio on pikemminkin biosentrinen kuin antroposentrinen.
Tutkimuskysymyksiä työssäni on kolme. Ensinnäkin selvitän sitä, millainen on joen sekä sen ja ihmisen suhteen representaatio Kuningaskalassa. Pyrin selvittämään, millaisin keinoin kirjoittaja yrittää vaikuttaa lukijan luontosuhteeseen sekä sitä, millaisia trooppeja ja miksi hän joen representaatiossa käyttää. Toiseksi käsittelen ekofeminismin avulla luonnon ja joen sukupuolittumista teoksessa. Koska Astafjev vertaa usein luontoa naiseen, haen vastauksia siihen, millaisin keinon se tapahtuu ja mitä siitä välittyy lukijalle. Lopuksi käyn vielä läpi Lawrence Buellin esittämiä neljää "ympäristökeskeisen tekstin" kriteeriä sekä selvitän, missä määrin ja miten ne täyttyvät Kuningaskalassa. Työn teoriaosiossa esittelen paitsi itse tutkimuskohteen ja sen kirjoittajan, tutkimuskysymysteni kannalta tärkeimmät käsitteet: maaseutuproosan, luonnonfilosofian, joen trooppina, ekokritiikin ja ekofeminismin.
Analyysiosiossa osoitan, että Astafjev käyttää niin joen representaatiossa kuin luonnon feminisoimisessakin taitavasti hyväkseen vanhoja metaforia, joille hän kuitenkin antaa uuden merkityksen. Esim. jokea ylävirtaan kulkemisen metafora ei teoksessa edusta ihmisen voittoa luonnosta vaan ihmisen ja luonnon ykseyttä. Joen representaatiossa kirjoittajan tärkeimmät motiivit ovat kuoleman joki ja elämän joki: teoksen Jenisei näyttäytyy molempina. Kirjailijan viljelemän luonnon feminisoinnin voisi nähdä toteuttavan vanhaa naisen ja luonnon samaistamista, joka ekofeministisen näkemyksen mukaan pelkistää naisen biologiaan ja pitää yllä vahingollisia asenteita luontoa kohtaan. Kuningaskalassa luonnon feminisointi on kuitenkin työkalu, joka rinnastaa ihmisen ja luonnon välisen valtahierarkian sukupuolten väliseen. Näen tämän yhteneväisyyden paljastamisen auttavan lukijaa kestävän luontosuhteen rakentamisessa. Ympäristökeskeisen tekstin kriteereitä teos vastaa varsin kattavasti, kirjoittajan positio on pikemminkin biosentrinen kuin antroposentrinen.