Vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksia ammatillisesta kompetenssista varhaisen puuttumisen kontekstissa
Karonen, Vilhelmiina; Rytivaara, Sara (2021)
Karonen, Vilhelmiina
Rytivaara, Sara
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105285554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105285554
Tiivistelmä
Suomen perustuslakiin on kirjattu jokaisen oppilaan lainmukainen oikeus saada laadukasta varhaista puuttumista asuinpaikasta riippumatta. Kansainvälisessä kontekstissa varhainen puuttuminen – early intervention – nähdään toimintana, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Kuronen (2010) määrittelee varhaisen puuttumisen prosessiksi, jossa pyritään mahdollisimman aikaisin havaitsemaan luokassa esiintyviä ongelmia ja löytämään niille ratkaisuja. Yhä moninaistuva luokkahuone haastaa opettajan ammatillista kompetenssia myös varhaisen puuttumisen osalta. Työkokemuksen merkitys opettajan ammatillisen kompetenssin kehittymiselle on merkittävä. Tässä tutkimuksessa pyritäänkin pääsemään lähelle vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemusta omasta ammatillisesta kompetenssista varhaisen puuttumisen kontekstissa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää: millaisia näkemyksiä vastavalmistuneilla luokanopettajilla on varhaisesta puuttumisesta, millaiseksi vastavalmistuneet luokanopettajat kokevat oman ammatillisen kompetenssin varhaisen puuttumisen kontekstissa, sekä millaista ammatillista kompetenssia luokanopettajan koulutus on rakentanut vastavalmistuneille luokanopettajille varhaisen puuttumisen tilanteisiin. Lopuksi tutkimus pohtii luokanopettajakoulutuksen tehtävää varhaisen puuttumisen kompetenssin rakentajana.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastatteluna, jonka pääteemoina olivat varhainen puuttuminen, ammatillinen kompetenssi sekä Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutus. Tutkimuksessa haastateltiin 11 vuosina 2018–2020 valmistunutta luokanopettajaa. Tuloksissa ilmeni, että seitsemän yhdestätoista opettajasta kokivat epävarmuutta koskien omaa ammatillista kompetenssiaan varhaisen puuttumisen tilanteissa. Neljä opettajaa yhdestätoista kokivat oman ammatillisen kompetenssinsa hyväksi toimiessaan varhaisen puuttumisen tilanteissa. Huomionarvoista on, että vastavalmistuneiden opettajien kuvaukset varhaisen puuttumisen prosessista olivat toisistaan poikkeavia, eikä koulujen välillä löytynyt yhtenäisiä toimintasuunnitelmia varhaiseen puuttumiseen. Moniammatillinen yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa nähtiin edellytyksenä varhaisen puuttumisen toteutumiselle, mutta kokemukset yhteistyön sujuvuudesta vaihtelivat. Työkokemuksen vähäisyys nähtiin yleisesti opettajan ammatillista kompetenssia vähentävänä tekijänä, jolla on osuutensa varhaisen puuttumisen toteuttamisessa.
Haastatellut opettajat nostivat laajasti esiin koulutuksen merkityksen opettajan ammatillisen kompetenssin rakentajana varhaisen puuttumisen kontekstissa. Koulutuksen nähtiin olevan osavastuussa siitä, että opettajilla oli tarvittavat valmiudet varhaiseen puuttumiseen. Toisaalta opettajat myös tunnistivat ja tunnustivat koulutuksen haasteellisen tehtävän opettajan valmiuksien rakentajana. Opettajan ammatillisen kompetenssin rakentuminen on monisyinen prosessi, eikä luokanopettajakoulutus pysty yksin vastaamaan kaikkiin haasteisiin, joita opettajat työelämässä kohtaavat. Opettajankoulutukselta toivottiin kuitenkin lisää käytännön työkaluja varhaisen puuttumisen tilanteisiin. Opettajankoulutuksen tehtäväksi nähtiin myös tarjota vastavalmistuneille luokanopettajille työkalut elinikäiseen oppimiseen sekä yhteiskunnallisen ajattelun kehittymiseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää: millaisia näkemyksiä vastavalmistuneilla luokanopettajilla on varhaisesta puuttumisesta, millaiseksi vastavalmistuneet luokanopettajat kokevat oman ammatillisen kompetenssin varhaisen puuttumisen kontekstissa, sekä millaista ammatillista kompetenssia luokanopettajan koulutus on rakentanut vastavalmistuneille luokanopettajille varhaisen puuttumisen tilanteisiin. Lopuksi tutkimus pohtii luokanopettajakoulutuksen tehtävää varhaisen puuttumisen kompetenssin rakentajana.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastatteluna, jonka pääteemoina olivat varhainen puuttuminen, ammatillinen kompetenssi sekä Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutus. Tutkimuksessa haastateltiin 11 vuosina 2018–2020 valmistunutta luokanopettajaa. Tuloksissa ilmeni, että seitsemän yhdestätoista opettajasta kokivat epävarmuutta koskien omaa ammatillista kompetenssiaan varhaisen puuttumisen tilanteissa. Neljä opettajaa yhdestätoista kokivat oman ammatillisen kompetenssinsa hyväksi toimiessaan varhaisen puuttumisen tilanteissa. Huomionarvoista on, että vastavalmistuneiden opettajien kuvaukset varhaisen puuttumisen prosessista olivat toisistaan poikkeavia, eikä koulujen välillä löytynyt yhtenäisiä toimintasuunnitelmia varhaiseen puuttumiseen. Moniammatillinen yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa nähtiin edellytyksenä varhaisen puuttumisen toteutumiselle, mutta kokemukset yhteistyön sujuvuudesta vaihtelivat. Työkokemuksen vähäisyys nähtiin yleisesti opettajan ammatillista kompetenssia vähentävänä tekijänä, jolla on osuutensa varhaisen puuttumisen toteuttamisessa.
Haastatellut opettajat nostivat laajasti esiin koulutuksen merkityksen opettajan ammatillisen kompetenssin rakentajana varhaisen puuttumisen kontekstissa. Koulutuksen nähtiin olevan osavastuussa siitä, että opettajilla oli tarvittavat valmiudet varhaiseen puuttumiseen. Toisaalta opettajat myös tunnistivat ja tunnustivat koulutuksen haasteellisen tehtävän opettajan valmiuksien rakentajana. Opettajan ammatillisen kompetenssin rakentuminen on monisyinen prosessi, eikä luokanopettajakoulutus pysty yksin vastaamaan kaikkiin haasteisiin, joita opettajat työelämässä kohtaavat. Opettajankoulutukselta toivottiin kuitenkin lisää käytännön työkaluja varhaisen puuttumisen tilanteisiin. Opettajankoulutuksen tehtäväksi nähtiin myös tarjota vastavalmistuneille luokanopettajille työkalut elinikäiseen oppimiseen sekä yhteiskunnallisen ajattelun kehittymiseen.