LSVT-ryhmäkuntoutuksen vaikutus äänenvoimakkuuteen ja -korkeuteen Parkinson-potilailla
Viitanen, Jani (2021)
Viitanen, Jani
2021
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105114786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105114786
Tiivistelmä
Parkinsonin tauti on parantumaton ja etenevä sairaus, jonka perimmäistä syytä ei vielä täysin tiedetä. Sen oireet syntyvät aivojen tyvitumakealueen dopamiiniradan ja hermosolujen tuhoutuessa. Dopamiinin puutos heikentää tahdonalaisten liikkeiden säätelyä ja aiheuttaa Parkinsonin taudille tyypillisen oirekuvan. Oireita ovat muun muassa lepovapina, lihasjäykkyys sekä liikkeiden hidastuminen. Tauti vaikuttaa raajojen lisäksi puheeseen ja jopa nielemiseen. Parkinson-potilaille onkin tyypillistä hiljentynyt äänenvoimakkuus, monotoninen ääni sekä ilmeettömyys. Puheen ja kommunikoinnin ongelmat heikentävät Parkinsonin tautia sairastavien osallistumista sosiaalisiin tilanteisiin, itsenäistä arjessa pärjäämistä sekä elämänlaatua.
Parkinsonin taudin oireita voidaan hoitaa lääkkeillä, mutta niistä on harvoin apua puheongelmiin. Lee Silverman Voice Treatment -menetelmän (LSVT) on todettu olevan tehokas kuntoutuskeino Parkinsonin taudin ääni- ja puheongelmiin. Tässä tutkielmassa tutkittiin LSVT-pohjaisen ryhmäkuntoutuksen vaikutusta kuntoutujien äänenvoimakkuuteen (SPL) sekä äänenkorkeuteen (F0). Kuntoutusjakso kesti neljä viikkoa, ja jokaisella viikolla oli kaksi kestoltaan 90 minuuttista harjoituskertaa. Lisäksi kuntoutujat tekivät kotiharjoituksia. Aineisto kerättiin Tampereen yliopiston Kuuluva ääni -hankkeen yhteydessä. Tutkimuksessa oli 16 tutkimushenkilöä, neljä miestä ja 12 naista, joiden keski-ikä oli 63 vuotta. Heiltä tallennettiin puhenäytteet ennen interventiota ja sen jälkeen. Tässä tutkielmassa SPL ja F0 mitattiin luenta-, fonaatio- sekä spontaanipuhenäytteistä, ja arvot analysoitiin tilastollisin menetelmin. SPL-tulokset käsiteltiin yhtenä ryhmänä, F0 analysoitiin erikseen naisilta ja miehiltä.
Äänenvoimakkuus (SPL) nousi kuntoutuksen myötä kaikissa tehtävissä. Ryhmätasolla naisilla äänenkorkeus (F0) nousi kaikissa tehtävissä. Miehillä äänenkorkeus laski spontaanipuheessa ja lyhyessä luennassa, mutta nousi muissa tehtävissä. SPL nousi keskimäärin 1,8–6,7 dB. F0 kasvoi naisilla tehtävästä riippuen keskimäärin 6,9–16,4 Hz. Miehillä F0 kasvoi neljässä tehtävässä kuudesta 5,3–16,6 Hz. Yksilötasolla sekä SPL että F0 kuitenkin toisinaan nousivat tai laskivat yli keskiarvon. SPL-muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä spontaanipuheessa, fonaatioissa sekä lyhyessä luentatehtävässä. F0-muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä fonaatiotehtävissä sekä pitkässä luentatehtävässä. SPL- ja F0-muutosten välillä ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, vaikka useimmilla tutkimushenkilöillä molemmat arvot nousivat jonkin verran. Joillakin henkilöillä SPL nousi ja F0 laski, mikä viittaa mahdollisesti kuntoutuksen myötä kohentuneeseen äänenkäyttöön. Joillakin tutkimushenkilöillä tilanne oli päinvastainen, mikä puolestaan saattaa johtua siitä, että taudin edetessä hiljenevää äänenvoimakkuutta yritettiin kuntoutuksesta huolimatta kompensoida kurkunpään lihaksia jännittämällä, mikä voi nostaa äänenkorkeutta. Kokonaisuudessaan SPL- tulokset olivat hieman heikompia kuin aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa, mutta kuitenkin saman suuntaisia. Myös F0-tulokset olivat hieman heikompia kuin aiemmissa tutkimuksissa mutta saman suuntaisia, varsinkin naisilla. Miehillä tulokset poikkesivat aiemmista tutkimuksista spontaanipuheen ja lyhyen luentatehtävän osalta. Tämän tutkielman perusteella myös ryhmämuotoisella LSVT-pohjaisella kuntoutuksella voidaan kohentaa Parkinson-potilaiden äänenvoimakkuutta.
Parkinsonin taudin oireita voidaan hoitaa lääkkeillä, mutta niistä on harvoin apua puheongelmiin. Lee Silverman Voice Treatment -menetelmän (LSVT) on todettu olevan tehokas kuntoutuskeino Parkinsonin taudin ääni- ja puheongelmiin. Tässä tutkielmassa tutkittiin LSVT-pohjaisen ryhmäkuntoutuksen vaikutusta kuntoutujien äänenvoimakkuuteen (SPL) sekä äänenkorkeuteen (F0). Kuntoutusjakso kesti neljä viikkoa, ja jokaisella viikolla oli kaksi kestoltaan 90 minuuttista harjoituskertaa. Lisäksi kuntoutujat tekivät kotiharjoituksia. Aineisto kerättiin Tampereen yliopiston Kuuluva ääni -hankkeen yhteydessä. Tutkimuksessa oli 16 tutkimushenkilöä, neljä miestä ja 12 naista, joiden keski-ikä oli 63 vuotta. Heiltä tallennettiin puhenäytteet ennen interventiota ja sen jälkeen. Tässä tutkielmassa SPL ja F0 mitattiin luenta-, fonaatio- sekä spontaanipuhenäytteistä, ja arvot analysoitiin tilastollisin menetelmin. SPL-tulokset käsiteltiin yhtenä ryhmänä, F0 analysoitiin erikseen naisilta ja miehiltä.
Äänenvoimakkuus (SPL) nousi kuntoutuksen myötä kaikissa tehtävissä. Ryhmätasolla naisilla äänenkorkeus (F0) nousi kaikissa tehtävissä. Miehillä äänenkorkeus laski spontaanipuheessa ja lyhyessä luennassa, mutta nousi muissa tehtävissä. SPL nousi keskimäärin 1,8–6,7 dB. F0 kasvoi naisilla tehtävästä riippuen keskimäärin 6,9–16,4 Hz. Miehillä F0 kasvoi neljässä tehtävässä kuudesta 5,3–16,6 Hz. Yksilötasolla sekä SPL että F0 kuitenkin toisinaan nousivat tai laskivat yli keskiarvon. SPL-muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä spontaanipuheessa, fonaatioissa sekä lyhyessä luentatehtävässä. F0-muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä fonaatiotehtävissä sekä pitkässä luentatehtävässä. SPL- ja F0-muutosten välillä ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, vaikka useimmilla tutkimushenkilöillä molemmat arvot nousivat jonkin verran. Joillakin henkilöillä SPL nousi ja F0 laski, mikä viittaa mahdollisesti kuntoutuksen myötä kohentuneeseen äänenkäyttöön. Joillakin tutkimushenkilöillä tilanne oli päinvastainen, mikä puolestaan saattaa johtua siitä, että taudin edetessä hiljenevää äänenvoimakkuutta yritettiin kuntoutuksesta huolimatta kompensoida kurkunpään lihaksia jännittämällä, mikä voi nostaa äänenkorkeutta. Kokonaisuudessaan SPL- tulokset olivat hieman heikompia kuin aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa, mutta kuitenkin saman suuntaisia. Myös F0-tulokset olivat hieman heikompia kuin aiemmissa tutkimuksissa mutta saman suuntaisia, varsinkin naisilla. Miehillä tulokset poikkesivat aiemmista tutkimuksista spontaanipuheen ja lyhyen luentatehtävän osalta. Tämän tutkielman perusteella myös ryhmämuotoisella LSVT-pohjaisella kuntoutuksella voidaan kohentaa Parkinson-potilaiden äänenvoimakkuutta.