Samalle viivalle? : Aikuisten perusopetus kotoutumista tukevana koulutuksena
Holopainen, Anni (2021)
Holopainen, Anni
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105104779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105104779
Tiivistelmä
Koulutuksella on keskeinen rooli aikuisten maahanmuuttotaustaisten henkilöiden kotouttamistoimenpiteenä. Aikuisten perusopetus on osa yleissivistävää koulutusta ja aikuiskoulutusta sekä aikuisten maahanmuuttotaustaisten henkilöiden kotoutumiskoulutusjärjestelmää, ja valtaosa sen opiskelijoista on maahanmuuttotaustaisia. Koulutusta on 2010-luvun lopulla kehitetty ja uudistettu merkittävästi, mutta sen merkitys kotoutumiskoulutusjärjestelmän osana erityisesti verrattuna muihin koulutusmuotoihin ei ole vielä täysin hahmottunut.
Tarkastelen tutkimuksessa aikuisten perusopetuksen merkitystä osana kotoutumiskoulutusjärjestelmää. Tutkimuksessa selvitän, miten kotoutuminen hahmottuu aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä aikuisten perusopetuksen järjestäjien, opettajien ja opiskelijoiden kertomuksissa, ja miten aikuisten perusopetus tukee aikuisten maahanmuuttotaustaisten henkilöiden kotoutumista. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto koostuu opetussuunnitelmatekstistä, haastatteluaineistosta sekä sähköisesti kerätystä avoimia vastauksia sisältävästä kyselylomakeaineistosta. Keräsin aineiston keväällä 2019 ja analysoin sen hermeneuttislähtöisesti sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tulkintani mukaan kotoutuminen hahmottuu aikuisten perusopetuksessa aktiivisena kansalaisuutena ja osallisuutena yhteiskuntaan sekä erityisesti työelämään pääsemisenä. Lisäksi kotoutuminen hahmottuu pitkäkestoisena ja vuorovaikutuksellisena prosessina, jossa koulutuksella on merkittävä rooli, koska se auttaa yksilöä täyttämään tietyt edellytykset kotoutumiselle. Kotoutumisen edellytyksiä ovat yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtäminen, kielitaito sekä tietyt aikuiselta odotettavat tiedot ja taidot. Kotoutuminen edellyttää tulkintani mukaan yksilöltä myös maailmankuvan, identiteetin, arvojen ja asenteiden muutosta, jota aikuisten perusopetukseen osallistumisen tulosten mukaan oletetaan tukevan. Tulkintani mukaan aikuiset maahanmuuttotaustaiset henkilöt nähdään aikuisten perusopetuksen kontekstissa vajavaisina aikuisina, koska heidän aiemmat tietonsa ja taitonsa oletetaan lapsellisiksi, puutteellisiksi ja vääränlaisiksi. Aikuiskoulutuksessa aikuisuutta ja elämän varrella hankittua osaamista tulisi kuitenkin kunnioittaa ja arvostaa, ja tässä piilee aikuisten perusopetuksen haaste.
Tulosten mukaan perusopetuksen suorittamisen kautta aikuisten maahanmuuttotaustaisten henkilöiden oletetaan omaksuvan suomalaisessa yhteiskunnassa aikuiselta vaadittavan osaamisen ja pääsevän sitä kautta ”samalle viivalle” valtaväestön kanssa. Perusopetuksen suorittamisen oletetaan myös tarjoavan heille samanlaiset työllistymisen ja jatkokouluttautumisen mahdollisuudet kuin valtaväestölle. Aikuisten perusopetuksen suorittaminen voi tulosten mukaan olla opiskelijalle haasteellista, mutta mahdolliset vaikeudet selitetään aineistossa pääosin opiskelijoiden aiempaan koulutaustaan, kielitaitoon, kulttuuritaustaan ja elämäntilanteeseen liittyvillä tekijöillä. Avoimeksi kysymykseksi jää, missä määrin koulutusjärjestelmä on valmis muuttumaan vastatakseen paremmin aikuisten maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Haluankin tällä tutkimuksella herättää keskustelua siitä, miten ”samalle viivalle” pääseminen koulutuksen avulla voisi suomalaisessa yhteiskunnassa aidosti olla mahdollista.
Tarkastelen tutkimuksessa aikuisten perusopetuksen merkitystä osana kotoutumiskoulutusjärjestelmää. Tutkimuksessa selvitän, miten kotoutuminen hahmottuu aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä aikuisten perusopetuksen järjestäjien, opettajien ja opiskelijoiden kertomuksissa, ja miten aikuisten perusopetus tukee aikuisten maahanmuuttotaustaisten henkilöiden kotoutumista. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto koostuu opetussuunnitelmatekstistä, haastatteluaineistosta sekä sähköisesti kerätystä avoimia vastauksia sisältävästä kyselylomakeaineistosta. Keräsin aineiston keväällä 2019 ja analysoin sen hermeneuttislähtöisesti sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tulkintani mukaan kotoutuminen hahmottuu aikuisten perusopetuksessa aktiivisena kansalaisuutena ja osallisuutena yhteiskuntaan sekä erityisesti työelämään pääsemisenä. Lisäksi kotoutuminen hahmottuu pitkäkestoisena ja vuorovaikutuksellisena prosessina, jossa koulutuksella on merkittävä rooli, koska se auttaa yksilöä täyttämään tietyt edellytykset kotoutumiselle. Kotoutumisen edellytyksiä ovat yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtäminen, kielitaito sekä tietyt aikuiselta odotettavat tiedot ja taidot. Kotoutuminen edellyttää tulkintani mukaan yksilöltä myös maailmankuvan, identiteetin, arvojen ja asenteiden muutosta, jota aikuisten perusopetukseen osallistumisen tulosten mukaan oletetaan tukevan. Tulkintani mukaan aikuiset maahanmuuttotaustaiset henkilöt nähdään aikuisten perusopetuksen kontekstissa vajavaisina aikuisina, koska heidän aiemmat tietonsa ja taitonsa oletetaan lapsellisiksi, puutteellisiksi ja vääränlaisiksi. Aikuiskoulutuksessa aikuisuutta ja elämän varrella hankittua osaamista tulisi kuitenkin kunnioittaa ja arvostaa, ja tässä piilee aikuisten perusopetuksen haaste.
Tulosten mukaan perusopetuksen suorittamisen kautta aikuisten maahanmuuttotaustaisten henkilöiden oletetaan omaksuvan suomalaisessa yhteiskunnassa aikuiselta vaadittavan osaamisen ja pääsevän sitä kautta ”samalle viivalle” valtaväestön kanssa. Perusopetuksen suorittamisen oletetaan myös tarjoavan heille samanlaiset työllistymisen ja jatkokouluttautumisen mahdollisuudet kuin valtaväestölle. Aikuisten perusopetuksen suorittaminen voi tulosten mukaan olla opiskelijalle haasteellista, mutta mahdolliset vaikeudet selitetään aineistossa pääosin opiskelijoiden aiempaan koulutaustaan, kielitaitoon, kulttuuritaustaan ja elämäntilanteeseen liittyvillä tekijöillä. Avoimeksi kysymykseksi jää, missä määrin koulutusjärjestelmä on valmis muuttumaan vastatakseen paremmin aikuisten maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Haluankin tällä tutkimuksella herättää keskustelua siitä, miten ”samalle viivalle” pääseminen koulutuksen avulla voisi suomalaisessa yhteiskunnassa aidosti olla mahdollista.