Projektien merkitys strategisessa hankinnassa
Mulari, Leo (2021)
Mulari, Leo
2021
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103222634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103222634
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tavoitteena on tarkastella projektien merkitystä strategisessa hankinnassa ja strategisen hankinnan tuloksellisuudessa isoissa organisaatioissa. Hankinta vastaa yrityksen ulkoisten resurssien saatavuudesta hallitsemalla toimittajasuhteita ja on usein strategisesti merkittävässä osassa nykyorganisaatioiden toimintaa. Nykyisin hankinta osallistuu muun muassa tuotekehitysprojekteihin. Yleisesti työtä organisaatioissa järjestetään myös paljon projektien avulla. Diplomityön taustalla on tutkimusprojektissa, jonka osana työ tehtiin, tehdyt havainnot hankinnan työn projektimaisuudesta. Kirjoittajan omakohtaiset kokemukset työskentelystä hankinnassa isossa kansainvälisessä konsernissa vahvensivat näitä havaintoja ja niitä päätettiin testata laajemmin keräämällä empiiristä aineistoa kyselyn avulla. Lisäksi työssä toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli selvittää hankinnan projektien käsittelyä akateemisessa kirjallisuudessa.
Kyselyn kohderyhmä oli Suomessa toimivat isot koneenrakennuksen konsernit, joiden liikevaihto on vähintään 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kyselyyn vastasi hankinnan henkilöstöä kolmesta eri konsernista yhteensä neljästä eri yksiköstä. Kyselyyn vastanneet hankinnan henkilöt vastasivat strategisesta toimittajien hallinnasta organisaatioissaan. Kyseiset henkilöt vastasivat suorista hankinnoista eli tuotantoon tulevista materiaaleista. Ennen kyselyn toteutusta kysely kehitettiin ja testattiin pilottivastaajien kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 40 henkilöä, joista 39 todettiin kohderyhmään kuuluviksi. Kyselyn tuloksia analysoitiin kuvaavin sekä inferentiaalisin tilastollisin menetelmin. Inferentiaalisia epäparametrisia menetelmiä hyödynnettiin arvioitaessa kyselyyn osallistuneiden yksikköjen välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä (p<0,05). Lisäksi arvioitiin, onko kyselyyn osallistuneiden esimiesten ja hankinnan muun henkilöstön vastausten välillä eroja.
Toteutetussa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tehtiin kokotekstihakuja hankintatoimen sekä muiden tutkimusalojen kirjallisuuteen, joissa hankintaa käsitellään. Hauissa tarkoituksena oli löytää artikkeleja, joissa projektien ja projektisalkun hallintaa käsitellään hankinnan näkökulmasta.
Työn empiiristen tulosten perusteella voidaan tehdä useita kiinnostavia johtopäätöksiä: 1) projektit ovat merkittävässä osassa hankinnan työtä isoissa organisaatioissa, 2) projektien toteutuksella ja projektisalkunhallinnalla on keskeinen vaikutus hankinnan tuloksellisuuteen näissä organisaatiossa, 3) eri yksiköiden välillä on eroja siinä, millä tasolla projektimainen toiminta organisaatiossa on sekä 4) esimiehet kokevat projektien ja projektisalkunhallinnan merkityksen hankinnan tuloksellisuuteen tilastollisesti merkitsevästi keskeisempänä verrattuna hankinnan muuhun henkilöstöön.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten perustella voidaan lisäksi todeta, että hankinnan projekteja ei ole käsitelty kattavasti kirjallisuudessa. Kirjallisuudessa on keskitytty lähinnä korostamaan projektihallintataitojen tärkeyttä hankinnassa. Tällöin kyselyn empiirisillä löydöksillä on myös uutuusarvo laajemmassa tieteellisessä keskustelussa.
Työn tulokset rajoittuvat Suomessa toimiviin isoihin koneenrakennuksen konserneihin, eikä tuloksia voida yleistää sellaisenaan koskemaan esimerkiksi pienempiä organisaatioita. Tulevaisuudessa tutkimuksen tulisi syventää käsitystä projektien roolista hankinnan työssä sekä tarjota käytännön työkaluja hankinnan henkilöstölle projektin- ja projektisalkunhallintaan. Lisäksi erot organisaatioiden välillä osoittavat, että hankinnan kypsyyttä organisaatiossa voitaisiin arvioida myös projektien näkökulmasta. The objective of this Master’s thesis is to describe the significance of projects in strategic sourcing and sourcing performance in large organizations. Sourcing is responsible for the availability of the organization’s external resources and usually has strategical significance in modern organizations. Today’s sourcing participates in research and development projects and, in general, a lot of work in organizations is done in projects. In the research project, in which the thesis was written, observations had been made about the role of projects in sourcing’s work. The writer’s work experience in sourcing of a large multinational corporation strengthened these observations. Thus, a decision was made to tests the observations with empirical data collected with a survey. In addition, a systematic literature review was conducted to examine the previous academic literature on sourcing’s projects.
The survey was targeted at large machinery manufactures operating in Finland which have a yearly revenue of at least 500 million euros. The respondents were sourcing personnel who were responsible for strategic supplier management in their organizations. The respondents were responsible for direct purchasing, in other words, purchasing of materials for production. Before the execution the survey was developed, and pilot tested. 40 persons took the survey of which 39 were found to be part of the target group. The results of the survey were analyzed with descriptive and inferential statistical methods. Inferential non-parametric statistics were used to analyze the statistical significance of differences between the participating organizations (p<0,05). In addition, differences between the supervisors and other sourcing personnel were examined.
In the systematic literature review a full text search of journals in the field of purchasing and supply management and other fields that address sourcing was conducted. In the searches the aim was to find articles that discuss project management and project portfolio management from the perspective of sourcing.
Based on the empirical findings several interesting conclusions can be drawn: 1) projects are a significant part of sourcing’s work in large organizations, 2) project execution and project portfolio management have a significant impact on the performance of sourcing in these organizations 3) there are some differences between organizations on the status of project like activities 4) supervisors evaluate the impact of projects and project portfolio management on sourcing performance as more significant than other sourcing personnel and the difference is statistically significant.
Based on the literature review, it can be concluded that sourcing’s projects have not been thoroughly discussed in the academic literature. The discussion has mainly revolved around project management skills required in sourcing. Therefore, the empirical findings of the survey are also novel in the broader scientific discussion.
The results of the thesis are limited to large machinery manufactures in Finland and cannot be directly generalized to cover, for instance, smaller organizations. Future research should deepen our understanding on the role of projects in sourcing’s work and offer practical ways for sourcing’s personnel to manage their projects and project portfolios. Furthermore, the differences between the organizations indicate that maturity of sourcing could also be examined from the perspective of projects.
Kyselyn kohderyhmä oli Suomessa toimivat isot koneenrakennuksen konsernit, joiden liikevaihto on vähintään 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kyselyyn vastasi hankinnan henkilöstöä kolmesta eri konsernista yhteensä neljästä eri yksiköstä. Kyselyyn vastanneet hankinnan henkilöt vastasivat strategisesta toimittajien hallinnasta organisaatioissaan. Kyseiset henkilöt vastasivat suorista hankinnoista eli tuotantoon tulevista materiaaleista. Ennen kyselyn toteutusta kysely kehitettiin ja testattiin pilottivastaajien kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 40 henkilöä, joista 39 todettiin kohderyhmään kuuluviksi. Kyselyn tuloksia analysoitiin kuvaavin sekä inferentiaalisin tilastollisin menetelmin. Inferentiaalisia epäparametrisia menetelmiä hyödynnettiin arvioitaessa kyselyyn osallistuneiden yksikköjen välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä (p<0,05). Lisäksi arvioitiin, onko kyselyyn osallistuneiden esimiesten ja hankinnan muun henkilöstön vastausten välillä eroja.
Toteutetussa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tehtiin kokotekstihakuja hankintatoimen sekä muiden tutkimusalojen kirjallisuuteen, joissa hankintaa käsitellään. Hauissa tarkoituksena oli löytää artikkeleja, joissa projektien ja projektisalkun hallintaa käsitellään hankinnan näkökulmasta.
Työn empiiristen tulosten perusteella voidaan tehdä useita kiinnostavia johtopäätöksiä: 1) projektit ovat merkittävässä osassa hankinnan työtä isoissa organisaatioissa, 2) projektien toteutuksella ja projektisalkunhallinnalla on keskeinen vaikutus hankinnan tuloksellisuuteen näissä organisaatiossa, 3) eri yksiköiden välillä on eroja siinä, millä tasolla projektimainen toiminta organisaatiossa on sekä 4) esimiehet kokevat projektien ja projektisalkunhallinnan merkityksen hankinnan tuloksellisuuteen tilastollisesti merkitsevästi keskeisempänä verrattuna hankinnan muuhun henkilöstöön.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten perustella voidaan lisäksi todeta, että hankinnan projekteja ei ole käsitelty kattavasti kirjallisuudessa. Kirjallisuudessa on keskitytty lähinnä korostamaan projektihallintataitojen tärkeyttä hankinnassa. Tällöin kyselyn empiirisillä löydöksillä on myös uutuusarvo laajemmassa tieteellisessä keskustelussa.
Työn tulokset rajoittuvat Suomessa toimiviin isoihin koneenrakennuksen konserneihin, eikä tuloksia voida yleistää sellaisenaan koskemaan esimerkiksi pienempiä organisaatioita. Tulevaisuudessa tutkimuksen tulisi syventää käsitystä projektien roolista hankinnan työssä sekä tarjota käytännön työkaluja hankinnan henkilöstölle projektin- ja projektisalkunhallintaan. Lisäksi erot organisaatioiden välillä osoittavat, että hankinnan kypsyyttä organisaatiossa voitaisiin arvioida myös projektien näkökulmasta.
The survey was targeted at large machinery manufactures operating in Finland which have a yearly revenue of at least 500 million euros. The respondents were sourcing personnel who were responsible for strategic supplier management in their organizations. The respondents were responsible for direct purchasing, in other words, purchasing of materials for production. Before the execution the survey was developed, and pilot tested. 40 persons took the survey of which 39 were found to be part of the target group. The results of the survey were analyzed with descriptive and inferential statistical methods. Inferential non-parametric statistics were used to analyze the statistical significance of differences between the participating organizations (p<0,05). In addition, differences between the supervisors and other sourcing personnel were examined.
In the systematic literature review a full text search of journals in the field of purchasing and supply management and other fields that address sourcing was conducted. In the searches the aim was to find articles that discuss project management and project portfolio management from the perspective of sourcing.
Based on the empirical findings several interesting conclusions can be drawn: 1) projects are a significant part of sourcing’s work in large organizations, 2) project execution and project portfolio management have a significant impact on the performance of sourcing in these organizations 3) there are some differences between organizations on the status of project like activities 4) supervisors evaluate the impact of projects and project portfolio management on sourcing performance as more significant than other sourcing personnel and the difference is statistically significant.
Based on the literature review, it can be concluded that sourcing’s projects have not been thoroughly discussed in the academic literature. The discussion has mainly revolved around project management skills required in sourcing. Therefore, the empirical findings of the survey are also novel in the broader scientific discussion.
The results of the thesis are limited to large machinery manufactures in Finland and cannot be directly generalized to cover, for instance, smaller organizations. Future research should deepen our understanding on the role of projects in sourcing’s work and offer practical ways for sourcing’s personnel to manage their projects and project portfolios. Furthermore, the differences between the organizations indicate that maturity of sourcing could also be examined from the perspective of projects.