Tahtituotannon käyttöönotto asuntorakennustyömaalla
Huhtamäki, Miikka (2021)
Huhtamäki, Miikka
2021
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103192610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103192610
Tiivistelmä
Tämä tutkimus perustui tutkimuksen tekijän henkilökohtaiseen kiinnostukseen kehittää rakennustyömaan tuotannonhallintaa tahtituotantomenetelmän avulla. Tahtituotannossa työvaiheet tasapainotetaan etenemään samalla nopeudella, joka parantaa työmaan hallittavuutta ja mahdollistaa kokonaisrakentamisajan lyhenemisen. Tämän työn tutkimusongelma oli selvittää, miten tahtituotannon käyttöönotto onnistuu rakennushankkeessa, jossa osapuolilla ei ole aikaisempaa kokemusta tahtituotannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli ottaa tahtituotantomenetelmä käyttöön case-kohteessa ja selvittää millaisia vaikutuksia tahtituotantomenetelmällä oli case-kohteessa yleisellä tasolla sekä miten tahtituotantomenetelmän käyttöönotto koettiin.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimusmenetelmällä tutkimuksen tekijän ollessa itse aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä. Tutkimus rajoittui case-kohteen ensimmäisen portaan sisävaiheeseen. Tutkimuksen kokonaiskesto oli noin kymmenen kuukautta, josta sisävaiheen tahtituotannon seuranta käsitti noin neljä kuukautta. Aineistona tutkimuksessa käytettiin tahtituotantoon liittyviä tieteellisiä artikkeleita sekä työmaa-aikaisia havaintoja. Lisäksi tutkimustulosten arviointia varten case-kohteessa toteutettiin kahdeksan puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Tutkimustuloksissa kuvattiin case-kohteen tahtisuunnitteluprosessin kulkua sekä toteutuksen aikana tehtyjä havaintoja. Case-kohteen tahtisuunnittelu tehtiin yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa neljässä eri osassa. Case-kohteessa käytettiin yhden viikon tahtiaikaa ja tahtialue oli yksi asuinkerros. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tahtisuunnitelman mukaisessa toteutuksessa onnistuttiin hyvin.
Case-kohteen urakoitsijat kokivat tahtituotannon vaikuttavan urakan taloudelliseen lopputulokseen joko positiivisesti tai vähintään neutraalisti. Pääurakoitsijan osalta tahtituotannon vaikutukset urakan talouteen olivat positiivisia. Tahtituotannon käytön koettiin lisäksi vaikuttavan positiivisesti case-kohteen työilmapiiriin, työturvallisuuteen ja laatuun sekä madaltavan työn kuormittavuutta. Tahtituotannon käyttäminen lyhensi case-kohteen sisävaiheen kestoa noin 30 % alkuperäiseen sisävaiheaikatauluun verrattuna. Tahtituotannon haasteiksi havaittiin vaihtelevat resurssitarpeet sekä kokonaisvaltaisen tahtisuunnitelman laatiminen.
Tutkimuksen pohdintaosuudessa case-kohteen havaintoja peilattiin tahtituotannon teoriaa käsitteleviin tieteellisiin artikkeleihin. Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että tahtialueet ja -aika tulee sovittaa vastaamaan tuotanto-organisaation tahtituotannon osaamistasoa. Tutkimuksen lopuksi laadittiin kehitysaskeleet case-kohteen havaintojen perusteella. Kehitysaskeleiden on tarkoitus helpottaa ja jäsentää tahtituotannon käyttöönottoa tulevaisuudessa. This research is based on researcher’s personal ambition and interest towards better construction site management using takt-time production method. Takt-time production is based on equally paced wagons and work packages which allows better control and shorter throughput time. Research problem was to investigate how takt-time production can be carried out on a construction project were none of participants have no previous experience about takt-time production. Due to research problem, the research aims were to implement takt-time production method in case-site and to investigate which kind of affects this method generally has and what participants think about those affects.
Research was carried out using action research method. Researcher himself was an active member of takt-time production implementation. Subject of study was residential building consisting interior phase of one staircase. Research period lasted ten months of which active in-door works took four months.
This research describes takt-time implementing in case-site. Takt-time planning was made together with subcontractors on four separate phases. Takt-time was set on five days and takt-location was one apartment floor. Despite of few exceptions, takt-time method implementation was carried out mainly successfully.
Subcontractors who took part of implementation, told that takt-time method had either positive or at least neutral economic effects. Takt-time method effects to general contractor were positive in economical side of view. Takt-time method was observed to influence positively to case-sites atmosphere, safety at work, quality and it made managing less stressful. Usage of takt-time method abled to shorten interior phase duration by nearly 30 %. Observed challenges were level of resources variations and the difficulty of takt-time planning as a whole.
Case-site observations were reflected and compared to scientific journals and articles concerning takt-time. The main discovery of this research was to notice the importance of fixing the duration of takt-time considering the performance level of site-organization. Another finding was to evolve right approach steps of takt-time implementation based on this research.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimusmenetelmällä tutkimuksen tekijän ollessa itse aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä. Tutkimus rajoittui case-kohteen ensimmäisen portaan sisävaiheeseen. Tutkimuksen kokonaiskesto oli noin kymmenen kuukautta, josta sisävaiheen tahtituotannon seuranta käsitti noin neljä kuukautta. Aineistona tutkimuksessa käytettiin tahtituotantoon liittyviä tieteellisiä artikkeleita sekä työmaa-aikaisia havaintoja. Lisäksi tutkimustulosten arviointia varten case-kohteessa toteutettiin kahdeksan puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Tutkimustuloksissa kuvattiin case-kohteen tahtisuunnitteluprosessin kulkua sekä toteutuksen aikana tehtyjä havaintoja. Case-kohteen tahtisuunnittelu tehtiin yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa neljässä eri osassa. Case-kohteessa käytettiin yhden viikon tahtiaikaa ja tahtialue oli yksi asuinkerros. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tahtisuunnitelman mukaisessa toteutuksessa onnistuttiin hyvin.
Case-kohteen urakoitsijat kokivat tahtituotannon vaikuttavan urakan taloudelliseen lopputulokseen joko positiivisesti tai vähintään neutraalisti. Pääurakoitsijan osalta tahtituotannon vaikutukset urakan talouteen olivat positiivisia. Tahtituotannon käytön koettiin lisäksi vaikuttavan positiivisesti case-kohteen työilmapiiriin, työturvallisuuteen ja laatuun sekä madaltavan työn kuormittavuutta. Tahtituotannon käyttäminen lyhensi case-kohteen sisävaiheen kestoa noin 30 % alkuperäiseen sisävaiheaikatauluun verrattuna. Tahtituotannon haasteiksi havaittiin vaihtelevat resurssitarpeet sekä kokonaisvaltaisen tahtisuunnitelman laatiminen.
Tutkimuksen pohdintaosuudessa case-kohteen havaintoja peilattiin tahtituotannon teoriaa käsitteleviin tieteellisiin artikkeleihin. Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että tahtialueet ja -aika tulee sovittaa vastaamaan tuotanto-organisaation tahtituotannon osaamistasoa. Tutkimuksen lopuksi laadittiin kehitysaskeleet case-kohteen havaintojen perusteella. Kehitysaskeleiden on tarkoitus helpottaa ja jäsentää tahtituotannon käyttöönottoa tulevaisuudessa.
Research was carried out using action research method. Researcher himself was an active member of takt-time production implementation. Subject of study was residential building consisting interior phase of one staircase. Research period lasted ten months of which active in-door works took four months.
This research describes takt-time implementing in case-site. Takt-time planning was made together with subcontractors on four separate phases. Takt-time was set on five days and takt-location was one apartment floor. Despite of few exceptions, takt-time method implementation was carried out mainly successfully.
Subcontractors who took part of implementation, told that takt-time method had either positive or at least neutral economic effects. Takt-time method effects to general contractor were positive in economical side of view. Takt-time method was observed to influence positively to case-sites atmosphere, safety at work, quality and it made managing less stressful. Usage of takt-time method abled to shorten interior phase duration by nearly 30 %. Observed challenges were level of resources variations and the difficulty of takt-time planning as a whole.
Case-site observations were reflected and compared to scientific journals and articles concerning takt-time. The main discovery of this research was to notice the importance of fixing the duration of takt-time considering the performance level of site-organization. Another finding was to evolve right approach steps of takt-time implementation based on this research.