Opettajan työelämän laadun diskurssit Helsingin Sanomissa vuonna 2019
Kukkaniemi, Reetta (2021)
Kukkaniemi, Reetta
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103112522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103112522
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli analysoida opettajan työelämästä tuotettuja diskursseja Helsingin Sanomissa vuonna 2019 julkaistuissa artikkeleissa. Diskursseja tarkastelemalla pyrittiin selvittämään sitä, millaisia vakiintuneita merkityksellistämisen tapoja opettajan työelämän julkisessa käsittelyssä esiintyy. Analyyttisen tulkinnan yhteydessä tarkasteltiin erilaisten puhetapojen mahdollisia laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia varsinkin ammatin vetovoimaisuuden kontekstissa. Tämän tarkoituksena oli analysoida sitä, millaisia mielikuvia diskurssit muodostavat opettajan työelämästä etenkin ammatinvalintaa pohtivan yksilön näkökulmasta. Analyysissa tutkittiin myös vallan näkökulmasta sitä, mitkä diskurssit saavat hallitsevimman aseman aineistossa sekä mitkä tahot diskursseja pääosin tuottavat. Tutkimusaiheen ajankohtaisuus korostuu viime vuosina ilmenneen opettajan ammatin vetovoimaisuuden heikkenemisen kontekstissa.
Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitä erilaisia opettajien työelämän laadun diskursseja Helsingin Sanomissa tuotettiin vuonna 2019, ja millainen on kunkin diskurssin määrällinen esiintyvyys aineistossa? 2. Mitkä tahot tuottavat diskursseja mielipidekirjoituksissa sekä uutisartikkeleiden haastatteluissa, ja mille taholle annetaan eniten valtaa tuottaa niitä? 3. Millaisia merkityksiä diskurssit sisältävät ja millaisia potentiaalisia ideologisia seurauksia diskursseilla voi olla?
Teorialuvussa tarkasteltiin opettajan työnkuvan rakentumista ja muutoksia ajassa, opettajuuden sosiaalisia representaatioita aiemmissa tutkimuksissa sekä ammatin vetovoimaisuutta. Tässä tutkielmassa opettajien työelämää koskevia käsityksiä lähestyttiin Francis Greenin (2007) jäsentämän työelämän laadun käsitteen kautta, joka pitää sisällään viisi ulottuvuutta: osaamisen ja vaatimusten suhde; työn kuormittavuus; vaikutusmahdollisuudet; työn riskit ja epävarmuus sekä palkka. Työelämän laadun viittä ulottuvuutta ja niiden ilmenemistä yhteiskunnassa käsiteltiin sekä yleisesti että opettajan ammatin kontekstissa.
Tutkimusaineisto koostui 82 Helsingin Sanomien kirjoituksesta, jotka on julkaistu vuonna 2019. Kirjoitukset valittiin Greenin laatiman työelämän laadun käsitteistön ohjaamana. Aineistossa olivat edustettuina sanomalehden tekstityypeistä uutiset ja artikkelit, mielipidekirjoitukset sekä kolumnit. Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä oli sosiaalinen konstruktionismi ja metodisena lähestymistapana diskurssianalyysi.
Aineiston analyysin tuloksena tunnistettiin kuusi erilaista opettajan työelämän diskurssia, jotka muodostivat kolme keskenään ristiriitaista vastinparia: voimaton ja osallistava diskurssi, kyseenalaistava ja tunnustava diskurssi sekä toivoton ja toiveikas diskurssi. Lisäksi näistä diskursseista muodostui vastuusta vapauttava sekä vastuuseen asettava metadiskurssi. Opettajien työelämän laadun diskurssien määrittelyyn osallistuivat määrällisesti useimmin ammatin ulkopuoliset opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat. Opettajat saivat kuitenkin verrattain usein äänensä kuuluviin yleisönosaston mielipidekirjoituksissa. Diskurssien välisiä valta-asetelmia tarkastellessa huomattiin, että voimaton ja kyseenalaistava diskurssi saavuttivat määrällisesti muita hallitsevamman aseman aineistossa. Kyseiset diskurssit määriteltiin kielteisiksi representaatioiksi opettajan työelämästä, mikä tarkoittaa, että Helsingin Sanomat antoivat merkittävästi enemmän tilaa kielteisille merkityksille myönteisiin verrattuna. Painotukseltaan negatiivissävytteinen ja ongelmalähtöinen puhe opettajan ammatista voi vaikuttaa kielteisesti julkiseen mielipiteeseen opettajien työelämän laadusta ja näin ollen heikentää opettajan ammatin vetovoimaisuutta.
Tuloksista voidaan päätellä, että opettajan ammatin merkityksellistämisen prosesseihin kytkeytyy monia erilaisia vakiintuneita kielenkäyttötapoja, jotka ohjaavat opettajan työelämään liittyvää keskustelua sekä vaikuttavat mahdollisesti muun mediayleisön ohessa myös ammatinvalintaa pohtivien asenteisiin ja toimintaan. Tutkielman laajempana tavoitteena oli tehdä näkyväksi näitä kielen avulla tuotettuja merkityksiä, joita voidaan hyödyntää osana opettajan ammatin arvostukseen ja vetovoimaisuuteen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.
Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitä erilaisia opettajien työelämän laadun diskursseja Helsingin Sanomissa tuotettiin vuonna 2019, ja millainen on kunkin diskurssin määrällinen esiintyvyys aineistossa? 2. Mitkä tahot tuottavat diskursseja mielipidekirjoituksissa sekä uutisartikkeleiden haastatteluissa, ja mille taholle annetaan eniten valtaa tuottaa niitä? 3. Millaisia merkityksiä diskurssit sisältävät ja millaisia potentiaalisia ideologisia seurauksia diskursseilla voi olla?
Teorialuvussa tarkasteltiin opettajan työnkuvan rakentumista ja muutoksia ajassa, opettajuuden sosiaalisia representaatioita aiemmissa tutkimuksissa sekä ammatin vetovoimaisuutta. Tässä tutkielmassa opettajien työelämää koskevia käsityksiä lähestyttiin Francis Greenin (2007) jäsentämän työelämän laadun käsitteen kautta, joka pitää sisällään viisi ulottuvuutta: osaamisen ja vaatimusten suhde; työn kuormittavuus; vaikutusmahdollisuudet; työn riskit ja epävarmuus sekä palkka. Työelämän laadun viittä ulottuvuutta ja niiden ilmenemistä yhteiskunnassa käsiteltiin sekä yleisesti että opettajan ammatin kontekstissa.
Tutkimusaineisto koostui 82 Helsingin Sanomien kirjoituksesta, jotka on julkaistu vuonna 2019. Kirjoitukset valittiin Greenin laatiman työelämän laadun käsitteistön ohjaamana. Aineistossa olivat edustettuina sanomalehden tekstityypeistä uutiset ja artikkelit, mielipidekirjoitukset sekä kolumnit. Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä oli sosiaalinen konstruktionismi ja metodisena lähestymistapana diskurssianalyysi.
Aineiston analyysin tuloksena tunnistettiin kuusi erilaista opettajan työelämän diskurssia, jotka muodostivat kolme keskenään ristiriitaista vastinparia: voimaton ja osallistava diskurssi, kyseenalaistava ja tunnustava diskurssi sekä toivoton ja toiveikas diskurssi. Lisäksi näistä diskursseista muodostui vastuusta vapauttava sekä vastuuseen asettava metadiskurssi. Opettajien työelämän laadun diskurssien määrittelyyn osallistuivat määrällisesti useimmin ammatin ulkopuoliset opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat. Opettajat saivat kuitenkin verrattain usein äänensä kuuluviin yleisönosaston mielipidekirjoituksissa. Diskurssien välisiä valta-asetelmia tarkastellessa huomattiin, että voimaton ja kyseenalaistava diskurssi saavuttivat määrällisesti muita hallitsevamman aseman aineistossa. Kyseiset diskurssit määriteltiin kielteisiksi representaatioiksi opettajan työelämästä, mikä tarkoittaa, että Helsingin Sanomat antoivat merkittävästi enemmän tilaa kielteisille merkityksille myönteisiin verrattuna. Painotukseltaan negatiivissävytteinen ja ongelmalähtöinen puhe opettajan ammatista voi vaikuttaa kielteisesti julkiseen mielipiteeseen opettajien työelämän laadusta ja näin ollen heikentää opettajan ammatin vetovoimaisuutta.
Tuloksista voidaan päätellä, että opettajan ammatin merkityksellistämisen prosesseihin kytkeytyy monia erilaisia vakiintuneita kielenkäyttötapoja, jotka ohjaavat opettajan työelämään liittyvää keskustelua sekä vaikuttavat mahdollisesti muun mediayleisön ohessa myös ammatinvalintaa pohtivien asenteisiin ja toimintaan. Tutkielman laajempana tavoitteena oli tehdä näkyväksi näitä kielen avulla tuotettuja merkityksiä, joita voidaan hyödyntää osana opettajan ammatin arvostukseen ja vetovoimaisuuteen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.