Eturauhassyövän diagnosointi virtsasta FAIMS-laitteella
Immonen, Ville (2021)
Immonen, Ville
2021
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101191469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101191469
Tiivistelmä
Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä. Suurin osa taudeista on hyväennusteisia, mutta levinneessä tautimuodossa elinajan ennuste putoaa merkittävästi. Eturauhassyövän riskitekijät ovat yhä huonosti tunnettuja ja sairaus on alkuvaiheessa yleensä oireeton, mikä vaikeuttaa varhaisvaiheen diagnostiikkaa ja myöhästyttää hoitojen aloitusta. Erilaisia varhaisvaiheen seulontamenetelmiä, kuten PSA-mittauksia, on tutkittu laajasti, mutta kuolleisuutta vähentävä vaikutus on havaittu vain erittäin tarkasti kohdennetuissa ryhmissä. Eturauhassyövän diagnostiikka nojaa edelleen invasiiviseen biopsiamenetelmään.
1990-luvulla syntyi termi e-nose eli sähkönenä, jolla tarkoitetaan kaasussa tai nesteessä esiintyviä haihtuvia yhdisteitä erottelevaa laitetta. Eräs sovellus tällaisesta laitteesta on FAIMS, joka työntää haihtuvia yhdisteitä muuttuvassa sähkökentässä reagoimattoman kaasun läpi ja muodostaa tätä kautta näille ominaisen ”sormenjäljen”. Sähkönenätekniikan käyttöä syöpätautien diagnostiikassa on tutkittu jo vuosituhannen vaihteesta lähtien, mutta ensimmäiset merkittävät tutkimukset urologisista syövistä ilmestyivät vasta vuonna 2008. Myöhemmin 2010-luvulla saatiin lupaavia tuloksia mahdollisuuksista tunnistaa eturauhassyöpä sähkönenällä virtsanäytteestä, mutta lisänäyttö tälle on yhä tarpeen.
Tässä tutkimuksessa mitattiin 70:n eturauhaspotilaan virtsanäytteet FAIMS-laitteella ja pyrittiin erottelemaan eturauhassyövät (54 kappaletta) hyvänlaatuisesta eturauhasen liikakasvusta (16 kappaletta). Kyseessä on ensimmäinen FAIMS-laitteella tehty eturauhassyöpätutkimus. Tilastollisena menetelmänä käytettiin LDA- ja LOOCV-menetelmiä. Lopputuloksena FAIMS-laite ei tässä tutkimuksessa kyennyt löytämään aineistosta eturauhassyöpiä satunnaista arvausta paremmin. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että eturauhassyövän ja hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun välillä saattaa olla eroja hajukartoissa. Tämän tutkimuksen otoskoko jäi melko pieneksi, minkä lisäksi manuaaliseen mittaukseen liittyi paljon mahdollista virhettä. Näin ollen aihe vaatii edelleen lisätutkimusta.
1990-luvulla syntyi termi e-nose eli sähkönenä, jolla tarkoitetaan kaasussa tai nesteessä esiintyviä haihtuvia yhdisteitä erottelevaa laitetta. Eräs sovellus tällaisesta laitteesta on FAIMS, joka työntää haihtuvia yhdisteitä muuttuvassa sähkökentässä reagoimattoman kaasun läpi ja muodostaa tätä kautta näille ominaisen ”sormenjäljen”. Sähkönenätekniikan käyttöä syöpätautien diagnostiikassa on tutkittu jo vuosituhannen vaihteesta lähtien, mutta ensimmäiset merkittävät tutkimukset urologisista syövistä ilmestyivät vasta vuonna 2008. Myöhemmin 2010-luvulla saatiin lupaavia tuloksia mahdollisuuksista tunnistaa eturauhassyöpä sähkönenällä virtsanäytteestä, mutta lisänäyttö tälle on yhä tarpeen.
Tässä tutkimuksessa mitattiin 70:n eturauhaspotilaan virtsanäytteet FAIMS-laitteella ja pyrittiin erottelemaan eturauhassyövät (54 kappaletta) hyvänlaatuisesta eturauhasen liikakasvusta (16 kappaletta). Kyseessä on ensimmäinen FAIMS-laitteella tehty eturauhassyöpätutkimus. Tilastollisena menetelmänä käytettiin LDA- ja LOOCV-menetelmiä. Lopputuloksena FAIMS-laite ei tässä tutkimuksessa kyennyt löytämään aineistosta eturauhassyöpiä satunnaista arvausta paremmin. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että eturauhassyövän ja hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun välillä saattaa olla eroja hajukartoissa. Tämän tutkimuksen otoskoko jäi melko pieneksi, minkä lisäksi manuaaliseen mittaukseen liittyi paljon mahdollista virhettä. Näin ollen aihe vaatii edelleen lisätutkimusta.