Köyhä mieli : Yhteiskuntaluokan vaikutus mielen havaitsemiseen
Kunnari, Kukka (2020)
Kunnari, Kukka
2020
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012309211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012309211
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhteiskuntaluokan vaikutusta siihen, missä määrin havaitsemme toisissa ihmisissä mieltä. Mielen havaitseminen (mind perception) jakautuu havaintoihin toimijuudesta (agency) ja kokijuudesta (experience). Toimijuudella viitataan muun muassa oman toiminnan ohjaukseen, moraalisuuteen sekä kykyyn kommunikoida ja ymmärtää ajatuksia ja tunteita. Kokijuudella tarkoitetaan kykyä muun muassa tuntea halua, pelkoa ja nautintoa sekä ilmaista yksilöllistä persoonallisuutta. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita sekä kuvitteellisen kohdehenkilön yhteiskuntaluokan vaikutuksesta hänen mielestään tehtyihin arvioihin että siitä, vaikuttaako havaitsijan yhteiskuntaluokka näihin arvioihin yksin tai yhdessä kohdehenkilön yhteiskuntaluokan kanssa.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasivat useiden suomalaisten etujärjestöjen jäsenet alkuvuonna 2020. Tutkimuksen osallistujat tekivät arvioita kuvitteellisesta kohdehenkilöstä, jonka esitetty yhteiskuntaluokka vaihteli: kohdehenkilö edusti karkeasti jaoteltuna joko työväenluokkaa, keskiluokkaa tai yläluokkaa. Osallistujat arvioivat kohdehenkilön toimijuuteen ja kokijuuteen liittyviä kykyjä seitsenportaisella Likert-asteikolla. Kysymystä kohdehenkilön yhteiskuntaluokan vaikutuksesta hänen mielestään tehtyihin arvioihin tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Kysymystä havaitsijan koulutusluokan, tuloluokan ja ammattiaseman päävaikutuksesta sekä näiden muuttujien ja kohdehenkilön esitetyn yhteiskuntaluokan yhteisvaikutuksesta kohdehenkilön mielestä tehtyihin arvioihin puolestaan tarkasteltiin kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla.
Kohdehenkilön yhteiskuntaluokan havaittiin vaikuttavan siihen, missä määrin hänessä havaittiin mielen eri ominaisuuksia: havaitun mielen määrä kasvoi luokka-aseman myötä. Mieltä kokonaisuudessaan havaittiin työväenluokkaisella kohdehenkilöllä vähemmän kuin keski- tai yläluokkaisella kohdehenkilöllä, kun taas keski- ja yläluokkaisen kohdehenkilön välillä havaittiin ainoastaan suuntaa antava ero. Toimijuutta havaittiin työväenluokkaisella kohdehenkilöllä vähemmän kuin keski- tai yläluokkaisella kohdehenkilöllä, mutta keski- ja yläluokkaisen kohdehenkilön välillä merkitsevää eroa ei havaittu. Arviot kokijuudesta puolestaan olivat keskiluokkaisella kohdehenkilöllä merkitsevästi suuremmat kuin työväenluokkaisella, ja yläluokkaisella kohdehenkilöllä merkitsevästi suuremmat kuin keskiluokkaisella.
Tutkimukseen osallistujan yhteiskuntaluokan ei havaittu yksin tai yhdessä kohdehenkilön yhteiskuntaluokan kanssa vaikuttavan siihen, millaisia arviot kohdehenkilöstä olivat. Vaikutusta ei havaittu mihinkään yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kohdehenkilön kohdalla eivätkä arviot olleet riippuvaisia osallistujan koulutuksesta, tuloista tai ammattiasemasta. Tutkimustulosten tulkinnan ja yleistettävyyden suhteen on huomioitava muun muassa se, että osallistujissa olivat heikoimmin edustettuina kaikkein matalimmin koulutetut ja kaikkein hyvätuloisimmat sekä se, että merkitsevistä tuloksista huolimatta arviot painottuivat asteikon yläpäähän.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kaikkein matalimpiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien toimijuus ja kokijuus ovat riskissä tulla heikommin tunnistetuiksi kuin ylempiin luokkiin kuuluvien toimijuus ja kokijuus. Käytännössä tämän riskin huomioiminen on tärkeää varsinkin tilanteissa, joissa ylempiin luokkiin kuuluvat tekevät alempiin luokkiin kuuluvien elämää koskevia päätöksiä. Tällöin mielen havaitsemista voi olla tärkeää motivoida ohjaamalla aktiivisesti erilaisten näkökulmien ottamiseen.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasivat useiden suomalaisten etujärjestöjen jäsenet alkuvuonna 2020. Tutkimuksen osallistujat tekivät arvioita kuvitteellisesta kohdehenkilöstä, jonka esitetty yhteiskuntaluokka vaihteli: kohdehenkilö edusti karkeasti jaoteltuna joko työväenluokkaa, keskiluokkaa tai yläluokkaa. Osallistujat arvioivat kohdehenkilön toimijuuteen ja kokijuuteen liittyviä kykyjä seitsenportaisella Likert-asteikolla. Kysymystä kohdehenkilön yhteiskuntaluokan vaikutuksesta hänen mielestään tehtyihin arvioihin tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Kysymystä havaitsijan koulutusluokan, tuloluokan ja ammattiaseman päävaikutuksesta sekä näiden muuttujien ja kohdehenkilön esitetyn yhteiskuntaluokan yhteisvaikutuksesta kohdehenkilön mielestä tehtyihin arvioihin puolestaan tarkasteltiin kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla.
Kohdehenkilön yhteiskuntaluokan havaittiin vaikuttavan siihen, missä määrin hänessä havaittiin mielen eri ominaisuuksia: havaitun mielen määrä kasvoi luokka-aseman myötä. Mieltä kokonaisuudessaan havaittiin työväenluokkaisella kohdehenkilöllä vähemmän kuin keski- tai yläluokkaisella kohdehenkilöllä, kun taas keski- ja yläluokkaisen kohdehenkilön välillä havaittiin ainoastaan suuntaa antava ero. Toimijuutta havaittiin työväenluokkaisella kohdehenkilöllä vähemmän kuin keski- tai yläluokkaisella kohdehenkilöllä, mutta keski- ja yläluokkaisen kohdehenkilön välillä merkitsevää eroa ei havaittu. Arviot kokijuudesta puolestaan olivat keskiluokkaisella kohdehenkilöllä merkitsevästi suuremmat kuin työväenluokkaisella, ja yläluokkaisella kohdehenkilöllä merkitsevästi suuremmat kuin keskiluokkaisella.
Tutkimukseen osallistujan yhteiskuntaluokan ei havaittu yksin tai yhdessä kohdehenkilön yhteiskuntaluokan kanssa vaikuttavan siihen, millaisia arviot kohdehenkilöstä olivat. Vaikutusta ei havaittu mihinkään yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kohdehenkilön kohdalla eivätkä arviot olleet riippuvaisia osallistujan koulutuksesta, tuloista tai ammattiasemasta. Tutkimustulosten tulkinnan ja yleistettävyyden suhteen on huomioitava muun muassa se, että osallistujissa olivat heikoimmin edustettuina kaikkein matalimmin koulutetut ja kaikkein hyvätuloisimmat sekä se, että merkitsevistä tuloksista huolimatta arviot painottuivat asteikon yläpäähän.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kaikkein matalimpiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien toimijuus ja kokijuus ovat riskissä tulla heikommin tunnistetuiksi kuin ylempiin luokkiin kuuluvien toimijuus ja kokijuus. Käytännössä tämän riskin huomioiminen on tärkeää varsinkin tilanteissa, joissa ylempiin luokkiin kuuluvat tekevät alempiin luokkiin kuuluvien elämää koskevia päätöksiä. Tällöin mielen havaitsemista voi olla tärkeää motivoida ohjaamalla aktiivisesti erilaisten näkökulmien ottamiseen.