Integration for employability?: Transforming discourses in integration training for adults.
Ojapelto, Anna (2021)
Ojapelto, Anna
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012219046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012219046
Tiivistelmä
The current state of migration and integration in Finland seems to be marked by employability-driven agenda. This, however, has not been the prominent way of thought for very long. In different times, different perceptions of how to approach migration and integration are emphasized. These perceptions are being reflected also to integration training for adults which is a central interest in this work.
In this thesis, I seek to examine how has the notion of employability become prevalent in integration policies and practices within integration training in Finland. The approach in this study is discursive and genealogical policy research. As data, I examine curriculum texts and curriculum recommendations for integration training for adults from the years 1997, 2007, 2012, and 2017.
Between 1997–2017, the basis for integration training has changed from rights and equality-based approach towards an activation and employment-based approach. Simultaneously, the perception of integration is narrowed to increasingly highlight the individual’s responsibility instead of shared responsibility between the migrant and the receiving society. The function of the integration training has also become more instrumental as its main purpose being to provide students with the necessary skills and knowledge needed in working life and further studies whereas before it was about starting and supporting migrant’s integration and preventing social exclusion. The more fragmented the field of integration has become, the more regulative and specific the contents and the guidelines in data documents have become. Through the years, guidance counselling and assessment have gained ground increasingly in integration training.
Certain ways of thinking and doing tend to infiltrate and establish their position in the integration policies and practices even without it being realized. This study seeks to awaken thoughts on what integrative practices produce and what kind of interests they actually serve. Nykyistä maahanmuuton ja kotouttamisen tilaa Suomessa näyttää määrittävän työllistyvyyteen painottunut agenda. Tämä ei kuitenkaan ole ollut vallitsevana ajatuksena kovin pitkään. Eri aikoina painottuvat erilaiset näkemykset lähestyä maahanmuuttoa ja kotouttamista. Nämä näkemykset heijastuvat myös aikuisten kotoutumiskoulutukseen, mikä on tämän työn keskeinen intressi.
Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, miten työllistyvyysnäkemys on tullut vallitsevaksi kotoutumiskoulutuksessa Suomessa. Tutkielman lähestymistapana on diskursiivinen ja genealoginen politiikan tutkimus. Tutkimusaineistona tarkastelen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmadokumentteja sekä opetussuunnitelmasuosituksia vuosilta 1997, 2007, 2012 sekä 2017.
Vuosien 1997 ja 2017 välillä kotoutumiskoulutuksen perusta näyttää muuttuneen oikeus- ja tasa-arvopainotteisesta lähestymistavasta kohti aktivointi- ja työllistymispainotteista lähestymistapaa. Samanaikaisesti käsitys kotoutumisesta on kaventunut korostamaan yksilön vastuuta jaetun vastuun sijaan maahanmuuttajan ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä. Myös kotoutumiskoulutuksen tarkoitus on välineellistynyt päätarkoituksenaan tarjota opiskelijoille tarvittavat tiedot ja taidot työllistymistä ja opintoja varten kun taas aiemmin tarkoituksena oli käynnistää ja tukea maahanmuuttajan kotoutumista ja ehkäistä syrjintää. Mitä pirstaleisemmaksi kotouttamiskenttä on tullut, sitä säännellymmäksi ja yksityiskohtaisemmaksi aineistodokumenttien sisällöt ja ohjeistukset ovat muuttuneet. Vuosien mittaan ohjaus ja arviointi ovat saaneet enemmän jalansijaa kotoutumiskoulutuksessa.
Tietyt ajattelemisen ja tekemisen tavat näyttävät ujuttautuvan ja vakiinnuttavan asemansa kotouttamispolitiikoissa ja -käytännöissä jopa ilman, että sitä huomataan. Tämä tutkimus pyrkii herättelemään ajatuksia siitä, mitä kotouttamisen käytännöt tuottavat ja millaisia intressejä ne oikeastaan palvelevat.
In this thesis, I seek to examine how has the notion of employability become prevalent in integration policies and practices within integration training in Finland. The approach in this study is discursive and genealogical policy research. As data, I examine curriculum texts and curriculum recommendations for integration training for adults from the years 1997, 2007, 2012, and 2017.
Between 1997–2017, the basis for integration training has changed from rights and equality-based approach towards an activation and employment-based approach. Simultaneously, the perception of integration is narrowed to increasingly highlight the individual’s responsibility instead of shared responsibility between the migrant and the receiving society. The function of the integration training has also become more instrumental as its main purpose being to provide students with the necessary skills and knowledge needed in working life and further studies whereas before it was about starting and supporting migrant’s integration and preventing social exclusion. The more fragmented the field of integration has become, the more regulative and specific the contents and the guidelines in data documents have become. Through the years, guidance counselling and assessment have gained ground increasingly in integration training.
Certain ways of thinking and doing tend to infiltrate and establish their position in the integration policies and practices even without it being realized. This study seeks to awaken thoughts on what integrative practices produce and what kind of interests they actually serve.
Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, miten työllistyvyysnäkemys on tullut vallitsevaksi kotoutumiskoulutuksessa Suomessa. Tutkielman lähestymistapana on diskursiivinen ja genealoginen politiikan tutkimus. Tutkimusaineistona tarkastelen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmadokumentteja sekä opetussuunnitelmasuosituksia vuosilta 1997, 2007, 2012 sekä 2017.
Vuosien 1997 ja 2017 välillä kotoutumiskoulutuksen perusta näyttää muuttuneen oikeus- ja tasa-arvopainotteisesta lähestymistavasta kohti aktivointi- ja työllistymispainotteista lähestymistapaa. Samanaikaisesti käsitys kotoutumisesta on kaventunut korostamaan yksilön vastuuta jaetun vastuun sijaan maahanmuuttajan ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä. Myös kotoutumiskoulutuksen tarkoitus on välineellistynyt päätarkoituksenaan tarjota opiskelijoille tarvittavat tiedot ja taidot työllistymistä ja opintoja varten kun taas aiemmin tarkoituksena oli käynnistää ja tukea maahanmuuttajan kotoutumista ja ehkäistä syrjintää. Mitä pirstaleisemmaksi kotouttamiskenttä on tullut, sitä säännellymmäksi ja yksityiskohtaisemmaksi aineistodokumenttien sisällöt ja ohjeistukset ovat muuttuneet. Vuosien mittaan ohjaus ja arviointi ovat saaneet enemmän jalansijaa kotoutumiskoulutuksessa.
Tietyt ajattelemisen ja tekemisen tavat näyttävät ujuttautuvan ja vakiinnuttavan asemansa kotouttamispolitiikoissa ja -käytännöissä jopa ilman, että sitä huomataan. Tämä tutkimus pyrkii herättelemään ajatuksia siitä, mitä kotouttamisen käytännöt tuottavat ja millaisia intressejä ne oikeastaan palvelevat.