Kaupungin viestintä ulkoisen shokin aiheuttamassa kriisissä: Tapaustutkimus opettajankoulutuksen siirrosta Savonlinnasta Joensuuhun
Tunkkari, Iina (2020)
Tunkkari, Iina
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011178033
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011178033
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään kuntien viestintään, maineeseen ja markkinointiin liittyviä kysymyksiä tilanteessa, jossa kunta on kohdannut ulkoisen shokin aiheuttaman kriisin. Kunnat kohtaavat erilaisia kriisejä, jotka voivat liittyä muun muassa onnettomuuksiin, palvelukatkoihin, väkivallan tekoihin, maineeseen, työtaisteluihin tai epidemioihin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana kriisinä on hitaasti kehittyvä sekä maineeseen liittyvä kriisi. Tutkimusongelman ytimessä on kaupungin viestinnällisiin toimiin liittyvät kysymykset kriisin aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten kriisin koetaan vaikuttavan kaupungin maineeseen ja markkinointiin.
Tutkimuksen lähestymistapana toimii tapaustutkimus, jossa tarkastellaan Savonlinnan kaupungin viestintää tilanteessa, jossa Itä-Suomen yliopisto päätti siirtää opettajankoulutuksen Savonlinnasta Joensuuhun. Tapaus oli merkittävä sekä Savonlinnan kaupungin että Etelä-Savon maakunnan kannalta. Vuonna 2016 Savonlinnan kaupungin väkiluvun arvioitiin laskevan tapauksen vuoksi noin 5,5 prosenttia. Tutkimuksen aineisto muodostuu Helsingin Sanomien ja Itä-Savon uutisartikkeleista, pöytäkirjadokumenteista sekä tapauksen avainhenkilöiden haastatteluista. Tutkimuksessa tarkastellaan tutkimuskysymyksiä media-analyysin ja haastattelujen osalta aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimus käsittelee kaupungin viestintää kriisin aikana sekä kokemuksia kriisin vaikutuksesta maineeseen ja markkinointiin. Viestinnän osalta keskeisimpänä tutkimustuloksena on, että lobbaus on yksi kriisiviestinnän keino tilanteessa, jossa alue kohtaa ulkoisen shokin aiheuttaman kriisin. Vaikka lobbausta ei pidetäkään perinteisenä kriisiviestinnän keinona, tutkimuksen perusteella lobbaus voi olla myös sitä. Verkostojen merkitys ja henkilökohtaiset tapaamiset päättäjien kanssa korostuvat lobbauksessa myös kriisitilanteissa. Maineen kannalta keskeisimpänä tuloksena on, että kriisin koetaan vaikuttavan maineeseen negatiivisesti, mutta kriisin myötä kaupungin koetaan saavan myös sympatiaa muilta kunnilta ja alueilta. Markkinoinnin osalta keskeisimpänä havaintona on, että kriisin koetaan antavan sysäyksen suunnitelmallisemmalle kaupunkimarkkinoinnille. Voidaan siis olettaa, että kaupunkien täytyy panostaa enemmän esimerkiksi asukas- tai yrityshankintaan kriisin jälkeen, jotta kaupungin elinvoima pystytään säilyttämään.
Tutkimus antaa kuvaa kaupunkien viestinnästä ulkoisen shokin aiheuttamassa kriisissä. Lisäksi saadaan käsitystä siitä, miten kriisin koetaan vaikuttavan kaupungin maineeseen ja markkinointiin. Tutkimus antaa jatkotutkimuskohteita kuntien viestintään, maineeseen ja markkinointiin.
Tutkimuksen lähestymistapana toimii tapaustutkimus, jossa tarkastellaan Savonlinnan kaupungin viestintää tilanteessa, jossa Itä-Suomen yliopisto päätti siirtää opettajankoulutuksen Savonlinnasta Joensuuhun. Tapaus oli merkittävä sekä Savonlinnan kaupungin että Etelä-Savon maakunnan kannalta. Vuonna 2016 Savonlinnan kaupungin väkiluvun arvioitiin laskevan tapauksen vuoksi noin 5,5 prosenttia. Tutkimuksen aineisto muodostuu Helsingin Sanomien ja Itä-Savon uutisartikkeleista, pöytäkirjadokumenteista sekä tapauksen avainhenkilöiden haastatteluista. Tutkimuksessa tarkastellaan tutkimuskysymyksiä media-analyysin ja haastattelujen osalta aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimus käsittelee kaupungin viestintää kriisin aikana sekä kokemuksia kriisin vaikutuksesta maineeseen ja markkinointiin. Viestinnän osalta keskeisimpänä tutkimustuloksena on, että lobbaus on yksi kriisiviestinnän keino tilanteessa, jossa alue kohtaa ulkoisen shokin aiheuttaman kriisin. Vaikka lobbausta ei pidetäkään perinteisenä kriisiviestinnän keinona, tutkimuksen perusteella lobbaus voi olla myös sitä. Verkostojen merkitys ja henkilökohtaiset tapaamiset päättäjien kanssa korostuvat lobbauksessa myös kriisitilanteissa. Maineen kannalta keskeisimpänä tuloksena on, että kriisin koetaan vaikuttavan maineeseen negatiivisesti, mutta kriisin myötä kaupungin koetaan saavan myös sympatiaa muilta kunnilta ja alueilta. Markkinoinnin osalta keskeisimpänä havaintona on, että kriisin koetaan antavan sysäyksen suunnitelmallisemmalle kaupunkimarkkinoinnille. Voidaan siis olettaa, että kaupunkien täytyy panostaa enemmän esimerkiksi asukas- tai yrityshankintaan kriisin jälkeen, jotta kaupungin elinvoima pystytään säilyttämään.
Tutkimus antaa kuvaa kaupunkien viestinnästä ulkoisen shokin aiheuttamassa kriisissä. Lisäksi saadaan käsitystä siitä, miten kriisin koetaan vaikuttavan kaupungin maineeseen ja markkinointiin. Tutkimus antaa jatkotutkimuskohteita kuntien viestintään, maineeseen ja markkinointiin.