Hyödyt yhtenäisestä tuotannonohjausjärjestelmästä talotyömailla
Karhinen, Tommi (2020)
Karhinen, Tommi
2020
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011178022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011178022
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkittiin yhtenäisen digitaalisen tuotannonohjausjärjestelmän käytöstä havaittavia hyötyjä talotuotannossa. Näiden hyötyjen selvittämisellä tiedetään paremmin, miten merkittävä vaikutus aikataulusuunnittelu- ja tuotannonohjausprosessin yhdistävällä ja selkeyttävällä järjestelmällä on rakennushankkeiden onnistumisen kannalta. Vastaavia lyhyenaikavälin suunnitteluun ja ohjaukseen keskittyvää tuotannonohjausjärjestelmiä ei vielä ole juurikaan ollut käytössä, eikä niiden käytännön toimivuudesta ole riittävästi näyttöä. Tämä tutkimus vastaakin kysymykseen: Miten digitaalinen tuotannonohjausjärjestelmä edistää työmaiden johtamista, tiedonvälitystä sekä suunnitelmallisuutta? Samalla saadaan lisätietoa siitä, miten uusi järjestelmä sopii työmaiden käytäntöihin ja mitä ongelmia sen hyödyntämisessä voi olla. Lopuksi näiden laadullisten hyötyjen merkityksen ymmärtämiseksi havaittuja vaikutuksia arvioitiin rakentamisen tuottavuuden sekä kerääntyvien kustannusten kannalta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin järjestelmän käyttöä poikittaistutkimuksena yhdeksällä eri rakennustyömaalla haastattelemalla niiden työnjohtoa. Näiden haastattelutulosten yleistettävyyden tukemiseksi suoritettiin myös kyselytutkimus työmailla, joissa suurimmalla osalla ei järjestelmä vielä ollut käytössä. Kyselyssä selvitettiin työmaiden digitaalisia valmiuksia sekä järjestelmän ratkaisemien ongelmien merkitystä tuotannonohjauksessa, tiedonhallinnassa sekä työnjohdon ajankäytössä. Empiiristä dataa kerättiin 11 haastattelusta sekä 27 kyselyvastauksesta, joihin osallistui työnjohtajia, vastaavia työnjohtajia sekä työmaainsinöörejä. Tämä pääosin laadullinen aineisto analysoitiin eri työmailta esille nousevien yhtenevyyksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi. Lopuksi muuttujia vertailtiin kirjallisuuteen, minkä perusteella muodostettiin kokonaiskuva järjestelmän tuottamista hyödyistä ja niiden merkityksestä.
Tutkimuksen tulosten perusteella työssä osoitetaan, että tarkastelu järjestelmä toimii käytännössä ja, että sillä pystytään vaikuttamaan tuotannonohjausprosessin toimivuuteen merkittävissä määrin. Tämä näkyy tuotannonsuunnittelun tarkkuuden, tiedonhallinnan sekä työnjohdon ajankäytön tehostumisena. Näistä oli puolestaan havaittavissa vaikutuksia rakentamisen tuottavuuteen sekä kerääntyviin kustannuksiin. Työn teoreettisen kontribuutiona on ensimmäiseksi se, että tehdyn selvityksen avulla tiedetään paremmin, missä määrin vastaavilla järjestelmillä pystytään ratkaisemaan talotyömailla yleisesti havaittavia ongelmia. Tämän avulla saatiin varmistettua kirjallisuudessa esitettyjen pohdintojen toimivuutta sekä merkitystä käytännön tilanteisissa. Toiseksi työssä saatiin nostettua esille työmaiden toimintamalleihin liittyviä ongelmia sekä osittain selvennettyä työmaiden edellytyksiä uusien järjestelmien käyttöönotolle. Tämän avulla tiedetään paremmin, missä talotyömaiden digitalisaatiossa ollaan menossa ja mitkä olisivat ne toimenpiteet, joilla kehitystä saataisiin vietyä eteenpäin. Kolmanneksi työ rakentaa vielä pohjaa yhtenäisemmän tuotannonohjauksen tutkimiselle ja kehittämiselle jatkossa sekä esittää siihen liittyviä jatkotutkimus tarpeita.
Tutkimuksessa tarkasteltiin järjestelmän käyttöä poikittaistutkimuksena yhdeksällä eri rakennustyömaalla haastattelemalla niiden työnjohtoa. Näiden haastattelutulosten yleistettävyyden tukemiseksi suoritettiin myös kyselytutkimus työmailla, joissa suurimmalla osalla ei järjestelmä vielä ollut käytössä. Kyselyssä selvitettiin työmaiden digitaalisia valmiuksia sekä järjestelmän ratkaisemien ongelmien merkitystä tuotannonohjauksessa, tiedonhallinnassa sekä työnjohdon ajankäytössä. Empiiristä dataa kerättiin 11 haastattelusta sekä 27 kyselyvastauksesta, joihin osallistui työnjohtajia, vastaavia työnjohtajia sekä työmaainsinöörejä. Tämä pääosin laadullinen aineisto analysoitiin eri työmailta esille nousevien yhtenevyyksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi. Lopuksi muuttujia vertailtiin kirjallisuuteen, minkä perusteella muodostettiin kokonaiskuva järjestelmän tuottamista hyödyistä ja niiden merkityksestä.
Tutkimuksen tulosten perusteella työssä osoitetaan, että tarkastelu järjestelmä toimii käytännössä ja, että sillä pystytään vaikuttamaan tuotannonohjausprosessin toimivuuteen merkittävissä määrin. Tämä näkyy tuotannonsuunnittelun tarkkuuden, tiedonhallinnan sekä työnjohdon ajankäytön tehostumisena. Näistä oli puolestaan havaittavissa vaikutuksia rakentamisen tuottavuuteen sekä kerääntyviin kustannuksiin. Työn teoreettisen kontribuutiona on ensimmäiseksi se, että tehdyn selvityksen avulla tiedetään paremmin, missä määrin vastaavilla järjestelmillä pystytään ratkaisemaan talotyömailla yleisesti havaittavia ongelmia. Tämän avulla saatiin varmistettua kirjallisuudessa esitettyjen pohdintojen toimivuutta sekä merkitystä käytännön tilanteisissa. Toiseksi työssä saatiin nostettua esille työmaiden toimintamalleihin liittyviä ongelmia sekä osittain selvennettyä työmaiden edellytyksiä uusien järjestelmien käyttöönotolle. Tämän avulla tiedetään paremmin, missä talotyömaiden digitalisaatiossa ollaan menossa ja mitkä olisivat ne toimenpiteet, joilla kehitystä saataisiin vietyä eteenpäin. Kolmanneksi työ rakentaa vielä pohjaa yhtenäisemmän tuotannonohjauksen tutkimiselle ja kehittämiselle jatkossa sekä esittää siihen liittyviä jatkotutkimus tarpeita.