Asiantuntijoiden retoriset keinot keskustelussa sote- ja maakuntauudistuksesta: Argumentaatioanalyysi Aamulehden uutisista 2015-2019
Pylväs, Laura (2020)
Pylväs, Laura
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010127315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010127315
Tiivistelmä
Sanomalehdillä on tärkeä rooli tiedon välittäjänä sekä ajankohtaisten ilmiöiden jakajana. Uutisten kautta jaetaan tietoa suurelle yleisölle poliittiseen päätöksentekoon liittyvistä asioista. Samalla halutaan herättää keskustelua sekä tuoda erilaisten näkökulmien vuoropuhelua esille. Tiedon välittäjänä ja keskustelun herättäjänä sanomalehdet voivat vaikuttaa yleisön näkökulmiin asioista.
Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, millainen kuva pääministeri Sipilän hallituksen ajamasta sote- ja maakuntauudistuksesta on annettu Aamulehden uutisissa. Tutkimuksen aineistoksi on valittu 1.6.2015–1.6.2019 välillä ilmestyneet Aamulehden uutiset, jotka ovat käsitelleet sote- ja maakuntauudistusta. Tutkimuksessa tarkastellaan Aamulehden valintoja siitä, millaisia asiantuntijoita uutisissa on nostettu esille sekä millä tavoin nämä valitut asiantuntijat ovat keskustelleet sote- ja maakuntauudistuksesta. Asiantuntijoiden tunnistamiseen hyödynnetään asiantuntijuuden tasojen määritelmää, jossa asiantuntijat on luokiteltu ei-asiantuntijoihin, vuorovaikutteisiin asiantuntijoiden sekä edistäviin asiantuntijoihin. Uutisissa esiintyvien asiantuntijatasojen lisäksi selvitetään, millaisia ovat uutisissa esiintyvien asiantuntijoiden retoriset keinot argumentoinnissaan. Retoriset keinot jaotellaan tässä tutkimuksessa klassisen retoriikan mukaiseen eetokseen, paatokseen ja logokseen. Oletuksena on, että erilaisten valintojen kautta uutiset vaikuttavat yleisön mielikuvaan ilmiöstä. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa hyödynnetään sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineiston analysointi tapahtuu argumentaatioanalyysin keinoin, kun selvitetään asiantuntijoiden retorisia keinoja sote- ja maakuntauudistuksen keskustelussa.
Tutkimuksessa ilmenee, että Aamulehden uutisissa on tuotu esille erilaisten asiantuntijoiden ääni, sillä uutisissa oli tunnistettavissa asiantuntijoita kaikista tasoista. Asiantuntijatasojen esiintyvyydessä on kuitenkin selkeitä eroja ja uutisiin on nostettu eniten vuorovaikutteisia asiantuntijoita. Vuorovaikutteisista asiantuntijoista merkittävä osa on jollakin tavalla mukana poliittisessa päätöksenteossa. Uutisissa esiintyvät asiantuntijat ovat käyttäneet kaikkia retoriikan muotoja, mutta tasojen välillä on huomattavissa eroa. Vuorovaikutteisessa asiantuntijatasossa on käytetty eniten yleisön tunteisiin vetoavia paatoskeinoja. Tutkimuksen perusteella Aamulehden uutisten kautta välittyvä kuva sote- ja maakuntauudistuksesta painottuu enemmän uudistuksesta negatiivisesti tai varauksellisesti kuvailevaan argumentointiin. Vaikka uutisiin on tuotu esille erilaisia näkökulmia asiantuntijoiden kautta, on keskustelu kuitenkin painottunut vuorovaikutteisten asiantuntijoiden keskusteluun. Kuva, joka sote- ja maakuntauudistuksesta välitetään uutisisten kautta, jää tämän tutkimuksen perusteella suppeaksi.
Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, millainen kuva pääministeri Sipilän hallituksen ajamasta sote- ja maakuntauudistuksesta on annettu Aamulehden uutisissa. Tutkimuksen aineistoksi on valittu 1.6.2015–1.6.2019 välillä ilmestyneet Aamulehden uutiset, jotka ovat käsitelleet sote- ja maakuntauudistusta. Tutkimuksessa tarkastellaan Aamulehden valintoja siitä, millaisia asiantuntijoita uutisissa on nostettu esille sekä millä tavoin nämä valitut asiantuntijat ovat keskustelleet sote- ja maakuntauudistuksesta. Asiantuntijoiden tunnistamiseen hyödynnetään asiantuntijuuden tasojen määritelmää, jossa asiantuntijat on luokiteltu ei-asiantuntijoihin, vuorovaikutteisiin asiantuntijoiden sekä edistäviin asiantuntijoihin. Uutisissa esiintyvien asiantuntijatasojen lisäksi selvitetään, millaisia ovat uutisissa esiintyvien asiantuntijoiden retoriset keinot argumentoinnissaan. Retoriset keinot jaotellaan tässä tutkimuksessa klassisen retoriikan mukaiseen eetokseen, paatokseen ja logokseen. Oletuksena on, että erilaisten valintojen kautta uutiset vaikuttavat yleisön mielikuvaan ilmiöstä. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa hyödynnetään sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineiston analysointi tapahtuu argumentaatioanalyysin keinoin, kun selvitetään asiantuntijoiden retorisia keinoja sote- ja maakuntauudistuksen keskustelussa.
Tutkimuksessa ilmenee, että Aamulehden uutisissa on tuotu esille erilaisten asiantuntijoiden ääni, sillä uutisissa oli tunnistettavissa asiantuntijoita kaikista tasoista. Asiantuntijatasojen esiintyvyydessä on kuitenkin selkeitä eroja ja uutisiin on nostettu eniten vuorovaikutteisia asiantuntijoita. Vuorovaikutteisista asiantuntijoista merkittävä osa on jollakin tavalla mukana poliittisessa päätöksenteossa. Uutisissa esiintyvät asiantuntijat ovat käyttäneet kaikkia retoriikan muotoja, mutta tasojen välillä on huomattavissa eroa. Vuorovaikutteisessa asiantuntijatasossa on käytetty eniten yleisön tunteisiin vetoavia paatoskeinoja. Tutkimuksen perusteella Aamulehden uutisten kautta välittyvä kuva sote- ja maakuntauudistuksesta painottuu enemmän uudistuksesta negatiivisesti tai varauksellisesti kuvailevaan argumentointiin. Vaikka uutisiin on tuotu esille erilaisia näkökulmia asiantuntijoiden kautta, on keskustelu kuitenkin painottunut vuorovaikutteisten asiantuntijoiden keskusteluun. Kuva, joka sote- ja maakuntauudistuksesta välitetään uutisisten kautta, jää tämän tutkimuksen perusteella suppeaksi.