Kohti oppivaa organisaatiota – Osaamisen kehittäminen kunnassa: Case Hollola
Polvi, Kaisa (2020)
Polvi, Kaisa
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294468
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee osaamisen kehittämistä ja johtamista kunnassa oppivan organisaation teorian näkökulmasta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on Hollolan kunta. Tutkimuksella halutaan selvittää, miten kunta voi kehittää ja johtaa osaamistaan toimintaympäristön muutoksessa oppimalla. Tutkimuskysymys on, miten oppivan organisaation teoriaa ja Hollolan kunnasta kerättyä empiiristä aineistoa yhdistelemällä voidaan luoda alustavaa teoriaa osaamisen kehittämisestä ja johtamisesta kunnassa.
Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena haastattelemalla yhtätoista Hollolan kunnan esimies/päällikköasemassa toimivaa työntekijää. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina, ja haastatteluaineiston analysoinnissa on käytetty grounded theory -metodia, jolloin tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakentunut vasta aineiston tarkastelun tuloksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee oppivan organisaation teoriaa ja osaamisen johtamisen teoriaa ilmiötasolla. Oppivan organisaation peruspiirteenä on jatkuva kehittyminen ja uudistuminen suhteessa toimintaympäristöön organisaation toimintaa tarkastelemalla (Senge 1994). Tutkimuksen teoreettinen painotus kohdistuu erityisesti Peter Sengen (1994) viiteen teesiin oppivasta organisaatiosta, joissa organisaation oppimista ja kehittymistä tarkastellaan organisaation sisältä käsin ja suhteessa toimintaympäristöön. Lisäksi teoreettinen viitekehys käsittelee hiljaista tietoa, osaamisen johtamisen tietojärjestelmiä sekä organisaatiorakenteita ja johtajuutta oppivassa organisaatiossa.
Tutkimustulosten perusteella toimintaympäristön muuttumisella koettiin olevan vaikutusta osaamisen kehittämiseen kunnassa. Haastateltavat pitivät tärkeänä, että toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia peilataan jatkuvasti suhteessa omaan toimintaan. Osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa tunnistettiin hyviä käytäntöjä yksikkö- ja tiimitasolla, mutta koko kunnan laajuudella pitkäjänteisyyttä tai suunnitelmallisuutta ei osaamisen kehittämisessä ja osaamistarpeiden mietinnässä tunnistettu tapahtuvan. Haastateltavat kokivat melko vähän liitännäisyyttä strategian ja osaamisen kehittämisen suhteen kunnassa. Osaamisen kehittämisen haasteeksi tunnistettiin esimerkiksi ajan puute sekä koko kunnan laajuudella käytävän keskustelun vähäisyys.
Johtopäätöksenä tutkimuksessa tuodaan esille alustavaa teoriaa siitä, miten kunta voi kehittää osaamistaan oppivan organisaation teoriaa hyödyntäen. Nämä ovat toimintaympäristön reflektointi ja oppiminen, yhteinen suunta ja yhteistyö, työntekijöiden kehittymistä tukeva johtajuus, osaamisesta saatavan tiedon hyödyntäminen sekä osaamisen kehittämisen ja oppimisen mahdollistaminen. Jatkotutkimusaiheena esitetään esimerkiksi tässä tutkimuksessa tehtyjen päätelmien testaamista suuremmalla kuntien otoksella.
Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena haastattelemalla yhtätoista Hollolan kunnan esimies/päällikköasemassa toimivaa työntekijää. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina, ja haastatteluaineiston analysoinnissa on käytetty grounded theory -metodia, jolloin tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakentunut vasta aineiston tarkastelun tuloksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee oppivan organisaation teoriaa ja osaamisen johtamisen teoriaa ilmiötasolla. Oppivan organisaation peruspiirteenä on jatkuva kehittyminen ja uudistuminen suhteessa toimintaympäristöön organisaation toimintaa tarkastelemalla (Senge 1994). Tutkimuksen teoreettinen painotus kohdistuu erityisesti Peter Sengen (1994) viiteen teesiin oppivasta organisaatiosta, joissa organisaation oppimista ja kehittymistä tarkastellaan organisaation sisältä käsin ja suhteessa toimintaympäristöön. Lisäksi teoreettinen viitekehys käsittelee hiljaista tietoa, osaamisen johtamisen tietojärjestelmiä sekä organisaatiorakenteita ja johtajuutta oppivassa organisaatiossa.
Tutkimustulosten perusteella toimintaympäristön muuttumisella koettiin olevan vaikutusta osaamisen kehittämiseen kunnassa. Haastateltavat pitivät tärkeänä, että toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia peilataan jatkuvasti suhteessa omaan toimintaan. Osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa tunnistettiin hyviä käytäntöjä yksikkö- ja tiimitasolla, mutta koko kunnan laajuudella pitkäjänteisyyttä tai suunnitelmallisuutta ei osaamisen kehittämisessä ja osaamistarpeiden mietinnässä tunnistettu tapahtuvan. Haastateltavat kokivat melko vähän liitännäisyyttä strategian ja osaamisen kehittämisen suhteen kunnassa. Osaamisen kehittämisen haasteeksi tunnistettiin esimerkiksi ajan puute sekä koko kunnan laajuudella käytävän keskustelun vähäisyys.
Johtopäätöksenä tutkimuksessa tuodaan esille alustavaa teoriaa siitä, miten kunta voi kehittää osaamistaan oppivan organisaation teoriaa hyödyntäen. Nämä ovat toimintaympäristön reflektointi ja oppiminen, yhteinen suunta ja yhteistyö, työntekijöiden kehittymistä tukeva johtajuus, osaamisesta saatavan tiedon hyödyntäminen sekä osaamisen kehittämisen ja oppimisen mahdollistaminen. Jatkotutkimusaiheena esitetään esimerkiksi tässä tutkimuksessa tehtyjen päätelmien testaamista suuremmalla kuntien otoksella.