Journalisteista viestijöiksi : miten journalistin ammatti-identiteetti soveltuu viestintätehtäviin?
Korhonen, Valma (2020)
Korhonen, Valma
2020
Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Journalism and Media Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294344
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassani pyrin selvittämään, miten journalistien perinteisesti käsitetty, tietynlaiseen ammatilliseen etiikkaan, arvoihin ja ihanteisiin nojaava ammatti-identiteetti taipuu viestintätehtäviin. Tutkielmani taustalla on työelämään kytkeytyvä ajankohtainen ilmiö, jossa yhä useampi journalisti median murroksen seurauksena tai omasta tahdostaan vaihtaa alaa viestintään. Siinä missä journalistien työpaikat suhteessa työnhakijoiden määrään ovat laskussa, viestintäala kasvaa ja lisää vetovoimaisuuttaan.
Samaan aikaan ammattimaisen viestinnän painoarvo julkisen keskustelun määrittäjänä kasvaa journalismin kustannuksella. Koska viestintäalalle valuu työvoimaa muun muassa journalismista, viestintäalan ammattilaiset tuntevat yhä paremmin, miten mediaa voi hyödyntää eri organisaatioiden viestinnällisten tavoitteiden mukaisesti.
Viestintäalan ammattilaisilla tutkielmani kontekstissa tarkoitan erityisesti suhdetoimintaa ja tiedottamista tekeviä viestijöitä, pois sulkien esimerkiksi visuaalisen viestinnän ammattilaiset ja markkinoijat. Teoriaosuudessa selvennän, mitä tarkoitan ammatti-identiteetillä sekä miten määrittelen viestijöiden ja journalistien ammatti-identiteetit erityisesti työn arvojen, ihanteiden ja tavoitteiden osalta.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1.) Miten journalistin ammatti-identiteetti (ihanteet, tavoitteet ja arvot) eroaa viestijän ammatti-identiteetistä? 2.) Millaisia arvoristiriitoja journalistit voivat kohdata viestintäalalla?
Tutkimustani varten olen haastatellut seitsemää entistä journalistia, nykyistä viestintäalan ammattilaista, joilla on taustallaan noin 10–30 vuoden ura journalistina. Kaikki haastateltavat esiintyvät tutkimuksessa anonyymisti. Aineistoni koostuu heidän puolistrukturoiduista teemahaastatteluistaan, joita olen analysoinut teemoittelemalla vastauksia aineistolähtöisesti.
Analyysini perusteella journalistien ja viestijöiden ammatti-identiteetit eroavat työn tavoitteiden, ihanteiden ja arvojen osalta jossain määrin, vaikka joitakin yhteisiä arvoja ja ihanteita on myös hahmotettavissa. Yhteistä on esimerkiksi pyrkimys totuudenmukaiseen, selkeään ja ymmärrettävään tiedonvälitykseen. Näitä kahta ammattia erottaa kuitenkin selvästi se, että viestijän tehtävänä on ensisijaisesti toimia työnantajansa edun mukaisesti, kun taas journalisti vastaa työstään lähtökohtaisesti vain yleisölleen ja tiedonlähteilleen.
Journalismi koetaan universaalisti hyvin merkitykselliseksi työksi, sillä sen tehtävä objektiivisen, luotettavan ja ajankohtaisen tiedon välittäjänä on itseisarvoisesti merkittävä. Sen sijaan viestintätyön merkityksellisyys täytyy löytää sen organisaation tavoitteista, arvoista ja ihanteista, jonka palveluksessa viestijä toimii.
Tutkimukseni tulokset mukailevat hyvin aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia, kuten sitä, että viestintäalalle vaihtaneet entiset toimittajat saattavat kokea pieniä arvoristiriitoja riippuvuussuhteestaan asiakkaisiin ja haluavat erottaa selkeästi tekemänsä työn markkinoinnista. Journalistin etiikka voi olla koetuksella erityisesti yksityisen sektorin viestintätehtävissä, kun taas julkisella sektorilla minkäänlaisia arvoristiriitoja journalistin identiteetin kanssa ei välttämättä synny.
Samaan aikaan ammattimaisen viestinnän painoarvo julkisen keskustelun määrittäjänä kasvaa journalismin kustannuksella. Koska viestintäalalle valuu työvoimaa muun muassa journalismista, viestintäalan ammattilaiset tuntevat yhä paremmin, miten mediaa voi hyödyntää eri organisaatioiden viestinnällisten tavoitteiden mukaisesti.
Viestintäalan ammattilaisilla tutkielmani kontekstissa tarkoitan erityisesti suhdetoimintaa ja tiedottamista tekeviä viestijöitä, pois sulkien esimerkiksi visuaalisen viestinnän ammattilaiset ja markkinoijat. Teoriaosuudessa selvennän, mitä tarkoitan ammatti-identiteetillä sekä miten määrittelen viestijöiden ja journalistien ammatti-identiteetit erityisesti työn arvojen, ihanteiden ja tavoitteiden osalta.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1.) Miten journalistin ammatti-identiteetti (ihanteet, tavoitteet ja arvot) eroaa viestijän ammatti-identiteetistä? 2.) Millaisia arvoristiriitoja journalistit voivat kohdata viestintäalalla?
Tutkimustani varten olen haastatellut seitsemää entistä journalistia, nykyistä viestintäalan ammattilaista, joilla on taustallaan noin 10–30 vuoden ura journalistina. Kaikki haastateltavat esiintyvät tutkimuksessa anonyymisti. Aineistoni koostuu heidän puolistrukturoiduista teemahaastatteluistaan, joita olen analysoinut teemoittelemalla vastauksia aineistolähtöisesti.
Analyysini perusteella journalistien ja viestijöiden ammatti-identiteetit eroavat työn tavoitteiden, ihanteiden ja arvojen osalta jossain määrin, vaikka joitakin yhteisiä arvoja ja ihanteita on myös hahmotettavissa. Yhteistä on esimerkiksi pyrkimys totuudenmukaiseen, selkeään ja ymmärrettävään tiedonvälitykseen. Näitä kahta ammattia erottaa kuitenkin selvästi se, että viestijän tehtävänä on ensisijaisesti toimia työnantajansa edun mukaisesti, kun taas journalisti vastaa työstään lähtökohtaisesti vain yleisölleen ja tiedonlähteilleen.
Journalismi koetaan universaalisti hyvin merkitykselliseksi työksi, sillä sen tehtävä objektiivisen, luotettavan ja ajankohtaisen tiedon välittäjänä on itseisarvoisesti merkittävä. Sen sijaan viestintätyön merkityksellisyys täytyy löytää sen organisaation tavoitteista, arvoista ja ihanteista, jonka palveluksessa viestijä toimii.
Tutkimukseni tulokset mukailevat hyvin aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia, kuten sitä, että viestintäalalle vaihtaneet entiset toimittajat saattavat kokea pieniä arvoristiriitoja riippuvuussuhteestaan asiakkaisiin ja haluavat erottaa selkeästi tekemänsä työn markkinoinnista. Journalistin etiikka voi olla koetuksella erityisesti yksityisen sektorin viestintätehtävissä, kun taas julkisella sektorilla minkäänlaisia arvoristiriitoja journalistin identiteetin kanssa ei välttämättä synny.