Mukuloita pirtti täynnä ja uutta pukkaa: Sisällönanalyysi köyhiin lapsiperheisiin kohdistuvista käsityksistä verkkokeskustelussa
Gisselberg, Nanna (2020)
Gisselberg, Nanna
2020
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284279
Tiivistelmä
Tutkielmani Mukuloita pirtti täynnä ja uutta pukkaa – sisällönanalyysi köyhiin lapsiperheisiin kohdistuvista käsityksistä verkkokeskustelussa tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä köyhiin lapsiperheisiin liittyy verkkokeskusteluissa. Tutkielmani tieteenfilosofinen viitekehys on fenomenografia. Ymmärrän tutkielmassani tutkimani käsitykset siten, että ne ovat ajassa eläviä yksittäisen ihmisen käsityksiä yhdestä todellisuudesta.
Aineistoni olen kerännyt Vauva-lehden keskustelufoorumilta. Aineistoni käsittää 255 sivua ja 88505 sanaa eri keskusteluita, joissa aiheena on köyhät lapsiperheet. Analyysimenetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia. Analyysin tukena käytän kvantifiointia, eli esitän myös määrällistä tietoa siitä, miten usein eri luokat aineistossa esiintyvät. Tutkimusetiikasta pidän huolen kohtelemalla sekä keskustelijoita että keskustelun kohteena olevia henkilöitä kunnioittavasti ja säilytän aineistoni asianmukaisesti.
Tutkielmassani luokittelen köyhyyskäsitykset lapsen oikeuksien näkökulmaan, elämänhallinnan ja kyvyttömyyden näkökulmaan, vastuullisen taloudenpidon näkökulmaan, pienituloisen työssäkäyvän näkökulmaan, nöyrän ja oikean köyhän näkökulmaan, erilaisten lähtökohtien näkökulmaan ja kokemuksen kautta syntyvän ymmärryksen näkökulmaan. Kvantifioinnissa köyhyyden selittäminen yksilöllisen syytöksen kautta nousee ylivoimaisesti yleisimmäksi tavaksi käsittää köyhyyttä. Erityisesti vastuullisen taloudenpidon ja elämänhallinnan ja kyvyttömyyden käsitykset ovat hallitsevia. Toisaalta aineistossani ilmenee myös empatian osoituksia ja koskettavia omakohtaisia köyhyyskokemuksia. Tutkielmassani ilmenee, että vaikka aineisto sisältääkin varsin monipuolisen kattauksen erilaisia käsityksiä lapsiperheiden köyhyydestä, saavat köyhyyttä yksilöllisen syytöksen kautta käsittävät kirjoittajat viesteihinsä eniten positiivisia reaktioita.
Aineistoni olen kerännyt Vauva-lehden keskustelufoorumilta. Aineistoni käsittää 255 sivua ja 88505 sanaa eri keskusteluita, joissa aiheena on köyhät lapsiperheet. Analyysimenetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia. Analyysin tukena käytän kvantifiointia, eli esitän myös määrällistä tietoa siitä, miten usein eri luokat aineistossa esiintyvät. Tutkimusetiikasta pidän huolen kohtelemalla sekä keskustelijoita että keskustelun kohteena olevia henkilöitä kunnioittavasti ja säilytän aineistoni asianmukaisesti.
Tutkielmassani luokittelen köyhyyskäsitykset lapsen oikeuksien näkökulmaan, elämänhallinnan ja kyvyttömyyden näkökulmaan, vastuullisen taloudenpidon näkökulmaan, pienituloisen työssäkäyvän näkökulmaan, nöyrän ja oikean köyhän näkökulmaan, erilaisten lähtökohtien näkökulmaan ja kokemuksen kautta syntyvän ymmärryksen näkökulmaan. Kvantifioinnissa köyhyyden selittäminen yksilöllisen syytöksen kautta nousee ylivoimaisesti yleisimmäksi tavaksi käsittää köyhyyttä. Erityisesti vastuullisen taloudenpidon ja elämänhallinnan ja kyvyttömyyden käsitykset ovat hallitsevia. Toisaalta aineistossani ilmenee myös empatian osoituksia ja koskettavia omakohtaisia köyhyyskokemuksia. Tutkielmassani ilmenee, että vaikka aineisto sisältääkin varsin monipuolisen kattauksen erilaisia käsityksiä lapsiperheiden köyhyydestä, saavat köyhyyttä yksilöllisen syytöksen kautta käsittävät kirjoittajat viesteihinsä eniten positiivisia reaktioita.